Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Scope 2 -päästöt – Markkina- ja sijaintiperusteinen päästölaskenta

Eveliina Heikkala

Tuuli- ja aurinkovoima

Yrityksen ostetun energian tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaan Scope 2 -kategoriaan. Millaista dataa tulee kerätä, mitä eroa on markkina- ja sijaintiperusteisella laskennalla ja millaisia päästökertoimia laskennassa tulee käyttää? 

GHG-protokollan laskentaohjeistuksien mukaan yrityksen päästöt tulee laskea kolmeen kategoriaan, scope 1, 2 ja 3, jaoteltuna. Sama ohjeistus pätee myös yritysvastuudirektiivin (CSRD) mukaiseen raportointiin. Päästöt, jotka lukeutuvat Scope 2 -kategoriaan, ovat epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät yrityksen ostaman energian tuotannosta.  

Scope 2 -päästöt on jaoteltu neljään alakategoriaan, joita ovat:

  • ostettu sähkö,
  • lämpö,
  • höyry ja
  • jäähdytys.

Yrityksen on siis kerättävä dataa siitä, kuinka paljon kutakin energiamuotoa se vuoden aikana käyttää ja mistä kyseinen energia on ostettu, sekä valittava sopiva päästökerroin omien päästöjen laskemiseksi. Tyypillisimmät yksiköt energiankulutustiedoille ovat kilowattitunnit (kWh) tai megawattitunnit (MWh).  

GHG-protokollan mukaan yrityksen tulee laskea Scope 2 -päästönsä kahdella eri tavalla:

  • markkinaperusteisesti ja
  • sijaintiperusteisesti.

Kummassakin menetelmässä laskentaan käytetään samoja energiankulutustietoja, mutta päästökertoimet eroavat toisistaan. Mitä eroa näillä kahdella lähestymistavalla käytännössä on? 


📍 Sijaintiperusteinen päästölaskenta 

Sijaintiperusteisen laskennan avulla selvitetään, kuinka paljon yrityksen käyttämästä energiasta todellisuudessa syntyy päästöjä. Laskennassa hyödynnetään paikallisen sähköverkon tai muun energiaverkon keskiarvopäästökerrointa. Laskenta siis heijastelee sitä, mitä sähköä sähköverkossa on tarjolla ja kuinka paljon sen käyttämisestä syntyy päästöjä. Se ei ota huomioon sitä, onko yrityksellä uusiutuvan- vai perussähkösopimus.  

Toisin sanoen, vaikka yritys olisi solminut tuulisähkösopimuksen, on käytetty sähkö todellisuudessa sekoitus eri tavoin tuotettua sähköä, jota useat energiayhtiöt sähköverkkoon tuottavat.  

Yleensä sijaintiperusteisessa laskennassa hyödynnetään maakohtaisia sähkö- tai muun energiaverkon keskiarvopäästökertoimia. Sähkön lisäksi myös siis lämmön, höyryn ja jäähdytyksen päästöt tulee laskea sekä sijainti- että markkinaperusteisesti.  Laskennassa tulee myös huomioida, että käytetyn päästökertoimen ei pitäisi kuvata pelkästään esimerkiksi Suomessa tuotettua sähköä vaan sen tulisi ottaa huomioon myös tuontisähkön vaikutus.  

Sijaintiperusteiseen laskentaan vaikuttaa siis vain yrityksen toimipisteiden maantieteellinen sijainti, joka suoraan määrittää, millaista päästökerrointa tulisi käyttää.

Energiasopimuksen tyypillä ei ole vaikutusta sijaintiperusteisen päästölaskennan tulokseen. 

🎯 Markkinaperusteinen päästölaskenta 

Markkinaperusteinen Scope 2 -päästölaskenta heijastelee yrityksen omia valintoja ja niiden vaikutusta päästöjen suuruuteen.

Toisin kuin sijaintiperusteisessa laskennassa, päästökertoimien suuruuteen vaikuttaa se, millainen energiasopimus yrityksellä on.  

Esimerkiksi uusiutuvan aurinkosähkön markkinaperusteinen päästökerroin on pyöreä 0 kgCO2e/kWh kun taas hiilivoimalla tuotetun sähkön päästökerroin voi olla esimerkiksi 0,4 kgCO2e/kWh.  

Markkinaperusteiseen laskentaan käytettävät päästökertoimen tulisi etsiä suoraan energiantarjoajalta. Esimerkiksi sähköyhtiöiden tulee lakisääteisesti ilmoittaa tuottamansa sähkön päästökerroin avoimesti asiakkailleen esimerkiksi nettisivuillaan tai sähkölaskun yhteydessä. Näitä toimittajakohtaisia päästökertoimia tulisi käyttää markkinaperusteisessa laskennassa.  

Jos yritys käyttää uusiutuvaa sähköä, tulisi käytetyn sähkön alkuperä olla varmennettu Euroopassa käytetyn alkuperätakuujärjestelmän avulla. Näin yritys voi hyödyntää uusiutuvan sähkön päästökerrointa laskennassaan. Sertifikaatit saadaan suoraan sähköyhtiöltä. 

Entä jos yritys ei tiedä energiatarjoajaansa, löydä oikeaa päästökerrointa energiayhtiön sivuilta tai pysty varmentamaan uusiutuvan sähkön alkuperää?

Tällaisessa tilanteessa tulisi hyödyntää sähköverkon jäännösjakauman mukaista päästökerrointa (residual-mix emission factor). Jäännösjakauma ottaa huomioon alkuperältään varmentamattoman sähkönkulutuksen ja –tuotannon ja esimerkiksi Suomessa jäännösjakauman mukaisen päästökertoimen ilmoittaa vuosittain Energiavirasto. 

Päästölaskennan tulos ilmoitetaan kahdella tavalla  

Kun yritys on saanut laskettua Scope 2 -päästönsä sekä sijainti- että markkinaperusteisesti, tulee myös yrityksen kokonaispäästölaskennan tulos ilmoittaa kahdella tavalla. Toisin sanoen vaikka kategorioiden 1 ja 3 päästöjä ei tarvitse laskea sijainti- ja markkinaperusteisesti, niin scope-päästöjen yhteenlaskettu kokonaistulos pitää silti ilmoittaa näillä kahdella tavalla.


Scope 2 -päästökertoimien valinta vaatii tarkkuutta

Scope 2 –laskennan päästökertoimien valinnassa tulee olla tarkkana. Esimerkiksi yrityskohtaisessa päästölaskennassa ja tuotekohtaisessa elinkaariarvioinnissa (LCA) energiankäytön päästöt lasketaan eri menetelmillä. Tätä eroa voi parhaiten havainnollistaa uusiutuvan sähkön päästökertoimien valinnassa. 

Tuotekohtaisessa LCA:ssa tulisi ostetulle, uusiutuvalle aurinkosähkölle valita päästökerroin, joka huomioi myös aurinkopaneelin elinkaarenaikaiset päästövaikutukset eli esimerkiksi paneelin valmistuksen ja valmistukseen käytettävät raaka-aineet. Täten uusiutuvan aurinkosähkön päästökerroin ei ole 0 vaan esimerkiksi 0,02 kgCO2e/kg. 

Yrityskohtaisessa päästölaskennassa ostetun, aurinkoenergialla tuotetun sähkön scope 2 -päästökerroin taas olisi 0, sillä itse tuotantovaiheessa päästöjä ei synny. Elinkaarenaikaiset päästöt tulee kuitenkin huomioida myös yrityskohtaisessa päästölaskennassa ja niille on oma kategoriansa: scope 3 “Polttoaine- ja energia-aktiviteetit” (kategoria 3 ylävirrassa).  

Tämän vuoksi päästökertoimia valitessa tulee varmistaa, että se soveltuu juuri yrityskohtaiseen laskentaan. Lisäksi tulee varmistua siitä, että päästökerroin vastaa oikeaa laskentamenetelmää eli joko sijainti- tai markkinaperusteista lähestymistapaa. 


Miten tunnistaa scope 2 -päästölähde?  

On hyvä muistaa, että kaikki sähköön, lämpöön, höyrynkäyttöön ja jäähdytykseen liittyvä toiminta ei kuulu scopeen 2. Esimerkiksi yrityksen itse tuottama energia, oli se sitten uusiutuvaa tai fossiilista tuotantoa lukeutuu scopeen 1, jossa lasketaan yrityksen suorat päästöt.  

KHK-päästöt

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin scope 2 –kategoriaan kukin päästölähde tulisi sijoittaa. Jos esimerkiksi yrityksen taloudellisessa kirjanpidossa kiinteistön lämmitykseen käytettävä sähkö on kirjattu lämmityskuluksi, tulee se päästölaskennassa kuitenkin huomioida scope 2:n ostetussa sähkössä eikä lämmössä. Samaa pätee myös höyryyn ja jäähdytykseen. Ostettuun lämpöön kuuluu esimerkiksi kaukolämpö, joka ostetaan suoraan lämpönä. 

Hyödynnä tuloksia päästövähennyksiin ja liiketoiminnan kehittämiseen 

Scope 2 -päästöt muodostavat usein toiseksi merkittävimmän osuuden yrityksen kokonaispäästöistä heti scope 3 -päästöjen jälkeen. Siksi yrityksillä on yleensä myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa niihin esimerkiksi vaihtamalla uusiutuvaan energiaan tai parantamalla toimintansa energiatehokkuutta. Scope 2 -päästöjen tarkastelu myös avaa mahdollisuuden innovatiivisten energiaratkaisujen pohtimiselle tai kustannussäästöjen tekemiselle.  

Päästölaskurilla lasket yrityksesi päästöt scopeihin jaoteltuna

Biocoden yrityspäästölaskurilla lasket yrityksesi scope 2 sijainti- ja markkinaperusteiset päästöt helposti tieteeseen ja laskentaohjeistuksiin pohjautuen. Tarjoamme kattavan päästökerroinpankin erilaisille energialähteille ja autamme yritystäsi laskentaprosessissa.

Lue lisää ja kokeile maksutta!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaksi ovea
Artikkelit — touko 29, 2024

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta osana yritysvastuuraportointia 

Yrityksen päästöt
Artikkelit — touko 23, 2024

Yrityksen CO2 päästölaskenta – usein kysytyt kysymykset 

Kulutus- vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta
Artikkelit — touko 14, 2024

Kulutusperusteinen vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta: Miksi yritykset tarvitsevat molempia? 

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail