The Corporate Sustainability Reporting -direktiivi (CSRD) & tulevat kestävyysraportointivaatimukset

Yritysten kestävyysraportointi muuttuu vuonna 2024, kun Euroopan komission CSRD – The Corporate Sustainability Reporting Directive – astuu asteittain voimaan. Muutos parantaa EU:n alueella toimivien yritysten kestävyysraportoinnin laatua ja yhdenmukaisuutta. Direktiivi on päivitys nykyiseen ei-taloudelliseen raportointiin liittyvään direktiiviin (NFRD), joka otettiin käyttöön vuonna 2014. 

CSRD:n ensisijaisena tavoitteena on parantaa yritysten vastuullisuusraportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Sen tarkoituksena on tarjota sijoittajille, sidosryhmille ja yleisölle luotettavaa tietoa yrityksen ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa (ESG) -toiminnasta. Tällä direktiivillä pyritään helpottamaan kestäviä investointeja, kannustamaan vastuullisia liiketoimintatapoja ja edistämään siirtymistä kestävämpään talouteen. Direktiivi ja raportointistandardit kuitenkin määrittävät vain sen, mitä ja miten raportoidaan – se ei siis säätele miten yritysten tulee toimia kestävyyskysymyksissä. Siihen on valmisteilla direktiivi huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). 

Mitä yrityksiä CSRD koskettaa? 

Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2024 raportointivelvoitteet koskettavat yli 500 henkilöä työllistäviä pörssilistattuja yrityksiä. Niiden tulee julkaista ensimmäiset raportit vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoilla.  

Seuraavaksi, vuonna 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista ehdoista: 

• Keskimäärin tilikauden aikana vähintään 250 työntekijää 
• Nettoliikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa  
• Tase vähintään 25 miljoonaa euroa. 

Vuonna 2027 pörssilistattujen pk-yritysten tulee julkaista ensimmäiset raportit vuoden 2026 tiedoilla. Pk-yrityksille on annettu kolmen vuoden siirtymäaika, mikä tarkoittaa mahdollisuutta lykätä raportointivelvollisuuksia, jos tietoja ei ole kerätty.  

EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa ylittää 150 miljoonaa euroa ja joilla on joko tytäryhtiö tai toimipaikka EU:n alueella raportoi vuoden 2028 toiminnasta vuonna 2029.  

On myös syytä huomioida, että raportointivelvollisuus kattaa esimerkiksi päästöjen osalta Scope 3:n, eli koko toimitusketjun päästöt. Tämä tarkoittaa, että raportointivelvollisuuden piirissä olevat yritykset tulevat vaatimaan oman arvoketjunsa toimijoilta päästötietoja, voidakseen vastata omiin raportointivaatimuksiin. Tämän vuoksi ihan jokaisen yrityksen kannattaa valmistautua päästöraportointiin.

Mistä asioista raportoidaan – ja miten? 

CSRD:n vaikutuspiirissä olevien yritysten on raportoitava eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS, European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Standardit kehitetään linjassa jo olemassa olevien vastuullisuusraportoinnin standardien, viitekehysten ja aloitteiden kanssa (mm. GRI) & SASB). 

Standardit auttavat yrityksiä mittaamaan ja hallitsemaan vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja kehittämään omaa toimintaa yhä kestävämmäksi. Kestävyysraportointi, joka aikaisemmin myös vastuullisuusraportointina tunnettiin, on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 

Ympäristö, jonka alle luetaan muun muassa: 

• sekä oman toiminnan että arvoketjun päästöt (Scope 1, 2 ja 3) 
• veden käyttö 
• toimintatavat, joilla ehkäistään biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia 
• sivu- ja jätevirtojen määrä ja käsittely 

Sosiaalinen, muun muassa:  

• työntekijöiden monimuotoisuus 
• Ihmisoikeudet koko arvoketjussa 
• toimenpiteet asianmukaisten työolojen järjestämiseen: terveys, turvallisuus ja palkkaerot 
• vaikutuspiiriin kuuluvat yhteisöt, kuluttajat sekä loppukäyttäjät ja niihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten ehkäisy 

Hyvä hallintotapa, esimerkiksi  

• riskienhallinta ja sisäinen valvonta 
• omistajuus, riippumattomuus ja valvonta 
• vastuulliset liiketoimintatavat 
• Eettiset ohjeistukset mm. lahjonnan ja korruption torjumiseksi 

CSRD asettaa yrityksille velvoitteen hankkia ulkopuolinen varmuus yritysvastuuraporteistaan. Tällä pyritään lisäämään raportoitujen tietojen luotettavuutta.  

Kestävyystiedot julkaistaan avoimeen digitaaliseen tietokantaan, mikä mahdollistaa yritysten datan tarkastelun läpinäkyvästi, mikä voi omalta osaltaan vähentää viherpesua. Tällä pyritään myös parantamaan raportoitujen tietojen saatavuutta, vertailukelpoisuutta ja käytettävyyttä. 

Kestävyystiedon keräys, hallinta ja laatu

Vaatimusten mukaisten tietojen kerääminen, hallinta sekä laadun varmentaminen vaatii yrityksiltä resursseja – sekä työaikaa että työkaluja. Oman toiminnan tiedot ovat usein helpommin saatavissa ja varmennettavissa mutta arvoketjun tiedot voivat olla hankalampi rasti.

CSRD vaatii esimerkiksi GHG-protokollan mukaisten Scope 3 -päästöjen, eli arvoketjun päästöjen laskentaa. Lisäksi yritysten on tunnistettava arvoketjuissa toimivien työntekijöiden ihmisoikeusvaikutuset sekä tehtävä toimenpidesuunnitelma negatiivisten vaikutusten torjumiseksi.

Tietoa siis tarvitaan yhä enemmän arvoketjun toimijoilta: kumppaneilta, alihankkijoilta ja raaka-ainetoimittajilta. Tiedon keruun tulee olla tehokasta mutta laadukasta ja yhdenmukaista. Kaikissa tilanteissa tämä ei ole mahdollista, jolloin standardi mahdollistaa primääridatan lisäksi myös sekundääridatan käytön.

Nyt on siis aika kääriä hihat ja panostaa tiedonkeruun prosesseihin ja järjestelmiin, sekä aloittaa yhteistyö arvoketjujen toimijoiden kanssa laadukkaan tiedon varmistamiseksi!

Lue seuraavaksi:
📖 Opas päästöjen ja hiilijalanjäljen laskentaan
🥘 Ruuan ilmastovaikutusten raportointi on murroksessa