Yhteystiedot
Kirjaudu
Luo tili

Kasvihuonekaasut, -päästöt ja GHG-protokolla – Mitä ne merkitsevät elintarvikealalla?

Emma Valli

Marketing Coordinator

GHG emissions

Kasvihuonekaasut (englanniksi Greenhouse Gas, GHG) ja -päästöt ovat jo pitkään olleet ilmastokeskustelun keskiössä – myös elintarvikealalla. Mutta miten nämä keskustelut heijastuvat vastuullisuusasiantuntijoiden työhön? Miten voimme käyttää GHG-protokollaa, teollisuuden yleisimmin käyttämää standardia, apuna arjessa? Tämä artikkeli syventyy näihin käsitteisiin ja kysymyksiin.

Mitä ovat kasvihuonekaasut (GHG)?

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehän kaasuja, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiötä. Se on luonnollinen prosessi, jossa tietyt kaasut lämmittävät maan ilmakehää. Pääasialliset GHG:t ovat:

  • Hiilidioksidi (CO2)
  • Metaani (CH4)
  • Typpioksiduuli (N2O) ja
  • Fluoratut kaasut, mukaan lukien HFC, PFC, SF6 ja NF3

Hiilidioksidi on tällä hetkellä suurin ihmisestä johtuva ilmaston lämpenemisen aiheuttaja, mutta muilla kaasuilla on suurempi vaikutus yksikköä kohti päästettynä.

Kaikki ihmisen toiminta, mukaan lukien maatalous ja elintarviketuotanto, on voimistanut näitä päästöjä, mikä on johtanut maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja maakaasu – ovat suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttajat. Ne aiheuttavat 75 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Elintarviketeollisuuden rooli kasvihuonekaasupäästöissä

Landscape picture of a field with two harvesters

Elintarviketeollisuus kaikkine toimitusketjun osineen on suuri tekijä kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa. Aina metaania ja typpioksiduuleja vapauttavasta maataloudesta, energiatehokkaiden jalostuslaitosten kautta jätteeksi, syömämme ruoka on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Maataloudella on kuitenkin myös mahdollisuus sitoa ilmakehän hiilidioksidia uusiutuvan viljelyn avulla.

  • Maatalous: Toiminnot kuten riisinviljely, märehtijöiden suoliston käyminen ja synteettisten lannoitteiden käyttö vapauttavat suuria määriä metaania ja typpioksiduuleja.
  • Jalostus ja pakkaaminen: Näissä vaiheissa käytetty energia, usein fossiilisten polttoaineiden poltosta, aiheuttaa merkittäviä CO2-päästöjä.
  • Jakelu: Elintarvikkeiden kuljetus, erityisesti kylmäsäilytyskuljetukset, ovat myös päästöjen lähde.
  • Jäte: Orgaanisen jätteen hajoaminen kaatopaikoilla tuottaa metaania.

👉 Lisälukemista: 10 tapaa, joilla elintarvikeyritykset voivat vähentää hiilijalanjälkeään

GHG-protokolla ja elintarviketeollisuus

GHG-protokolla tarjoaa kehyksen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen, hallintaan ja raportointiin. Elintarvikealalla se auttaa ymmärtämään toiminnan vaikutuksia ja suunnittelemaan tehokkaita päästövähennys toimenpiteitä. Sekä tuotteen ympäristöjalanjälki (PEF) että GHG-protokolla pyrkivät ohjaamaan ja standardoimaan ympäristövaikutusten arviointia, mutta niillä on erilaiset rajaukset, menetelmät ja tavoitteet.

Avainasioita GHG-protokollasta, jotka on erityisen tärkeitä elintarviketeollisuudelle:

  • Soveltamisalan luokittelu: On ratkaisevan tärkeää ymmärtää, mistä päästömme tulevat – olivatpa ne sitten suoraan toiminnoistamme (scope 1), kuluttamastamme energiasta (scope 2) tai laajemmasta arvoketjustamme (scope 3). Esimerkiksi maitoyritys voi huomata, että merkittävä osa sen päästöistä tulee sen lehmien tuottamasta metaanista (scope 1). Tai jalostamo saattaa havaita, että sen suurin vaikutus tulee sen ostamasta sähköstä (scope 2).
  • Toimialan ohjeet: Erityisohjeet auttavat käsittelemään alakohtaisia päästölähteitä, varmistaen, että mittaamme ja hallitsemme päästöjämme tarkasti.
  • Tuotteen elinkaariarviointi: Erityisen relevantti elintarvikkeille, sillä tämä osa GHG-protokollasta auttaa ymmärtämään päästöjä, jotka tuotetaan koko tuotteen elinkaaren aikana – aina pellolta pöytään ja jätteeksi.

Elintarviketeollisuuden vastuullisuusasiantuntijoiden on ymmärrettävä GHG:t ja saatavilla olevat työkalut niiden mittaamiseen ja hallintaan. GHG-protokolla on hyvä ajuri kohti kestävämpää ja ilmastoystävällisempää tulevaisuutta.

Otathan meihin yhteyttä, jos kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen aiheuttaa päänvaivaa!

Ota yhteyttä

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

  • Checkcircle
    Etkö ole varma mistä aloittaa?
  • Checkcircle
    Tutustu yrityksesi käyttötarpeisiin
  • Checkcircle
    Kysy hintatietoja

Jos etsit apua ilmastovaikutusten laskentaan ja hallintaan, mutta et ole varma mistä aloittaa, ota meihin yhteyttä!





    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Aiheeseen liittyvät artikkelit

    Maankäyttösektori
    Artikkelit — helmi 21, 2024

    Mitä SBTi FLAG-ohjeistus tarkoittaa yrityksille? 

    Avaimet päästökertoimien käyttöön
    Artikkelit — helmi 19, 2024

    Mistä saadaan päästökertoimia hiilijalanjälkilaskentaan?  

    Vastuullisuusdatan läpinäkyvyys on tärkeää
    Artikkelit — helmi 13, 2024

    Kestääkö vastuullisuusdatanne päivänvaloa? – Kolme keinoa varmistaa datan läpinäkyvyys 

    Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




      Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




      Iconboxmail