Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Scope 3 heijastaa kaikkia yrityksen valintoja – arvoketjun päästöjen tunteminen kannattaa

Saara Airaksinen

Saara Airaksinen

Copywriter

Scope 3 päästöt

Mistä elintarvikeyrityksen Scope 3 -päästöt syntyvät? Arvoketjun päästöjen laskeminen voi tuntua työläältä, mutta liikkeelle voi lähteä myös kevyesti ja syventää datan tarkkuutta matkan varrella.


GHG-protokollassa hiilidioksidipäästöt jaetaan kolmeen luokkaan, joita ovat scopet 1, 2 ja 3. Näistä Scope 3 kuvaa yrityksen arvoketjussa syntyviä päästöjä, joita myös Corporate Sustainability Reporting -direktiivi (CSDR) velvoittaa raportoimaan.

Scope 3:lla on 15 alakategoriaa, jotka luokitellaan ylävirran ja alavirran päästöihin sen mukaan, missä vaiheessa tuotantoprosessia päästöt syntyvät. Ylävirran päästöt syntyvät, ennen kuin yritys on vastaanottanut tuotteen ja alavirran päästöt sen jälkeen, kun yritys on myynyt valmistamansa tuotteen eteenpäin.

Elintarvikeyrityksillä suuri osa päästöistä muodostuu prosesseissa käytetyistä raaka-aineista, eli ylävirran päästöt korostuvat päästölaskennassa. Jaottelulla ylä- ja alavirtaan ei ole varsinaista merkitystä päästölukemaan, mutta jaottelun avulla on helpompaa tarkastella, missä päästöt syntyvät. Lisäksi yhtenäisesti jaoteltuja tuloksia on helpompi vertailla esimerkiksi eri vuosien välillä.

Ylävirran päästöt

Yrityksen arvoketjun alkupään päästölähteitä ovat:

  • Ostetut palvelut ja hyödykkeet
  • Pääomatuotteet
  • Polttoaine- ja energia-aktiviteetit
  • Kuljetus ja jakelu
  • Liikematkat
  • Työmatkustus
  • Toiminnasta syntyvä jäte
  • Vuokrattu omaisuus (tilat, laitteet tai palvelut, joita yritys vuokraa itselleen)

Elintarvikeyrityksillä ostetut palvelut ja hyödykkeet ovat usein ruokaraaka-aineita, ja suurin osa päästöistä syntyy maataloudessa, eli viljelyssä ja lihatuotannossa. Raaka-aineet voivat kuitenkin olla myös muita ostettuja tuotteita tai palveluita.

Pääomatuotteet puolestaan ovat tavaroita, tuotteita ja palveluita, jotka on hankittu pitkäaikaiseen käyttöön, esimerkiksi investointi uuteen tehdasrakennukseen.

Kokonaiskuvassa pienempiä päästölähteitä ovat usein liikematkustus ja työmatkaliikenne. Ylävirran päästöissä kuljetuksiin luetaan raaka-aineiden kuljetukset tehtaan toimitiloihin. Lisäksi mukaan luetaan jätteet, jotka syntyvät omassa valmistusprosessissa.

Alavirran päästöt

Alavirtaan kuuluu kaikki se, josta yritys ei ole enää itse vastuussa. Yrityksen vastuulla voidaan tarkoittaa joko taloudellista tai operatiivista vastuuta riippuen siitä, millä rajauksella laskenta tehdään. 

Alavirran päästölähteitä ovat:

  • Kuljetus ja jakelu
  • Myytyjen tuotteiden käsittely
  • Myytyjen tuotteiden käyttö
  • Tuotteen elinkaaren loppuvaihe
  • Vuokrattu omaisuus (jota yritys vuokraa eteenpäin)
  • Sijoitukset 
  • Franchise-liiketoiminta

Tuotteiden kuljetuksiin luetaan valmistettujen tuotteiden jakelu kauppoihin. Myytyjen tuotteiden käsittely puolestaan tarkoittaa sitä, että yritys myy esimerkiksi valmistamansa jauhot toiselle yritykselle, joka leipoo niistä leivonnaisia. 

Tuotteen elinkaaren loppuvaiheeseen kuuluu tuotteiden loppuhävitys, eli jätteidenkäsittely, ja myös se, kuinka kuluttaja tuotetta käyttää. Elintarvikkeiden kohdalla tämä tarkoittaa yleensä jotakin sähköä tai energiaa kuluttavaa toimintaa, kuten kylmäsäilytystä tai ruuan valmistamista.

KHK-päästöt

Suurimmissa päästölähteissä primääridatan käyttö kannattaa

Hiilijalanjälkilaskennassa kerättävä ja käytettävä tieto luokitellaan primääridataan ja sekundääridataan. Primääridata kerätään itse suoraan alkuperäislähteistä, kun taas sekundääridata on jonkun muun keräämää ja julkaisemaa tietoa. 

Hiilijalanjälkilaskennan prosessiin kuuluu alkukartoitus, jossa arvioidaan erilaisia päästölähteitä ja pohditaan myös sitä, missä kohdissa laskentaa on hyvä käyttää primääridataa. Alkukartoituksessa on myös hyvä perustella ne kohdat, joissa primääridataa ei aiota hyödyntää.

Primääridatan kerääminen on usein työlästä, mutta se on kuitenkin merkittävä osa laskentaa. Hyvä nyrkkisääntö on se, että ainakin suurimmat päästölähteet olisi hyvä laskea itse kerätyn datan avulla, sillä se parantaa tuloksen luotettavuutta. Tärkeintä on punnita, kuinka merkittävästi primääridatan käyttö vaikuttaa lopputulokseen.

Scope 3:n päästöistä helpoimmin primääridataa on saatavilla niistä toiminnoista, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ostetut tuotteet, jäte valmistusprosessissa, työmatkaliikenne ja liikematkat. 

Loppukäytön päästöistä taas on usein varsin vaikeaa saada tarkkaa tietoa, sillä usein elintarviketuotteissa niihin vaikuttaa kuluttajien käyttäytyminen. Tuotteen elinkaaren loppuvaiheessa sekundääridatan käyttö onkin usein perusteltua, ja arviot riittävät vaikkapa siitä, kuinka kauan kuluttaja säilyttää tuotetta esimerkiksi jääkaapissa. 

Lopulta tärkeintä on kuitenkin laskea päästöt, käytettiin siihen sitten itse hankittua tietoa tai arvioita. Sekundääridatalla tehty laskenta voi olla myös hyvä ensiaskel päästölaskennan maailmaan. Karkeiden arvioiden perusteella voi kartoittaa suurimmat päästölähteet, ja sen jälkeen lähteä hakemaan tarkempaa dataa. 

Tärkeää on jo alkukartoitusvaiheessa kirkastaa, onko laskennan tavoitteena tietää tarkasti jokaisen toiminnan päästöt vai ottaa selvää, missä päästöt ylipäätään syntyvät. Tavoitteen asettaminen vaikuttaa siihen, kuinka dataa kannattaa kerätä.

Miksi arvoketjun scope 3 päästöt kannattaa laskea?

Arvoketjun päästölaskentaan on hyvä alkaa valmistautua, sillä CSRD velvoittaa pian yrityksiä päästöraportointiin, joka kattaa myös Scope 3 -päästöt GHG-protokollan mukaan. Pakollisuuden lisäksi arvoketjun päästöjen laskeminen heijastelee kuitenkin myös kaikkia niitä valintoja, joita yritys tekee.

Arvoketjun päästöt ovat lähes kaikilla yrityksillä suurimmat. Siksi pelkästään oman toiminnan suorien ja epäsuorien päästöjen (Scope 1 ja 2) laskeminen saattaa vääristää kokonaisuutta. 

Arvoketjun päästöjen tunteminen auttaa myös vaikuttamaan niihin käytännössä. Omia tavarantoimittajia ja yhteistyökumppaneita voi laskentatulosten avulla osallistaa ilmastotoimiin

Yritys voi esimerkiksi kannustaa sopimusviljelijöitä kestävämpiin viljelymenetelmiin. Lisäksi vaikkapa kuljetusten pituuksia ja polttoaineiden vaihtamista kestävämpiin vaihtoehtoihin voi olla hyvä harkita, jos kuljetusten osuus päästöistä on suuri. Kaikkea yritys ei voi tehdä itse, mutta ainakin tiedon avulla on mahdollista toimia sanansaattajana omalle arvoketjulle.

Laske yrityksesi ilmastovaikutukset Biocodella ja ota arvoketjun päästölaskenta haltuun jo tänään!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

hintavertailut
Artikkelit — huhti 23, 2024

Miten tehdä yrityspäästöjen laskenta 58 % edullisemmin? 

Käynnissä on transformaatio
Artikkelit — huhti 17, 2024

Kestävyysraportointi ajaa yritysten toimintamallimuutoksia

Webinaari hiilijalanjäljen laskentaan
Artikkelit — huhti 10, 2024

Hiilijalanjäljen laskenta -webinaari 8.5.2024

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail