Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Mistä saadaan päästökertoimia hiilijalanjälkilaskentaan?  

Emma Valli

Marketing Coordinator

Avaimet päästökertoimien käyttöön

Päästökertoimet ovat hiilijalanjäljenlaskennan syvintä ydintä. Kertomalla ne aktiivimuuttujan eli minkä tahansa toiminnan, josta päästöjä syntyy, kanssa, saadaan tulokseksi hiilijalanjälki.   

Mutta mistä löytää sopivat päästökertoimet? Ja miksi kaveri voi käyttää saman tuotteen, kuten vaikka mansikan hiilijalanjälkilaskennassa eri päästökerrointa? No, tarkastellaanpas asiaa syvällisemmin. 

Mikä on päästökerroin?

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan päästökerroin on valitun päästön määrä suhteutettuna nimettyä suuretta kohti. Valittu päästö on usein kaikkien kasvihuonekaasujen yhteismitallinen yksikkö hiilidioksidiekvivalentti ja suure taas käytetyn tuotteen tai palvelun määrä. Päästökerroin on siis arvo, joka kertoo kyseisestä toiminnasta ilmakehään vapautuneiden päästöjen määrän. Sen yksikkö voi olla esimerkiksi:

  • Ruoka: kg CO2e/kg
  • Sähkö: g CO2e/kWh
  • Rahaliikenne: kg CO2e/eur
  • Polttoaineet: t CO2e/TJ

Tarkemmilla päästökertoimilla tarkempia tuloksia 

Kaikki tekevät hiilijalanjälkilaskentaa joskus ensimmäistä kertaa. Alussa se voi tuntua melkoiselta viidakolta, eikä luottamusta omaan tekemiseen tai laskennan oikeellisuuteen tahdo löytyä.  

Tutkijat kutsuvat hiilijalanjälkilaskentaa ilmastovaikutusten arvioinniksi siksi, että laskennallisesti aikaansaatu tulos on aina arvio. Tarkempaan tietoon päästään käsiksi fyysisillä mittauksilla, mutta useimmissa tapauksissa laskennallinen arvio riittää.

Laskennan tuloksia voi kuitenkin tarkentaa käyttämällä tarkempia päästökertoimia. Me Biocodella jaammekin päästökertoimet neljään luokkaan:  

Geneeriset päästökertoimet

Kertoimia, jotka on poimittu päästökerrointietopankista, tieteellisestä tutkimuksesta tai muista luotettavista julkaisuista. Tällainen kerroin voisi olla esimerkiksi:

  • mansikka, tuore 0.45 kg CO₂e/ kg

Viitearvolliset päästökertoimet

Päästökertoimia, jotka ovat hieman geneerisiä tarkempia, kuten:

  • mansikka, tuore, peltokasvatus, suomi 0.41 kg CO₂e/ kg

Mukautetut päästökertoimet

Näitä kertoimia saadaan omasta toimitusketjusta pyytämällä tai mukauttamalla edellä mainittuja kertoimia kuvaamaan paremmin omia prosesseja. Tällainen kerroin voisi olla esimerkiksi:

  • mansikka, tuore, luomuviljelty kivennäismaalla 2022, suomi 0.39 kg CO₂e/ kg 

Mallinnetut päästökertoimet

Kertoimia voi myös mallintaa alusta lähtien, mallinnusprosessista kerron tarkemmin myöhemmin. Mallinnettu päästökerroin voi näyttää esimerkiksi tältä:

  • mansikka, tuore, Hannulan luomutila 2022, suomi 0.40 kg CO₂e/ kg

Tyypillisesti ensimmäinen hiilijalanjälkilaskenta tehdään geneerisillä kertoimilla ja osaamisen kasvaessa siirrytään polulla eteenpäin. Hyvänä ohjenuorana voidaan pitää, että ne toiminnot, joissa on suurimmat ilmastovaikutukset, laskettaisiin aina mahdollisimman tarkoilla kertoimilla.  

Laskettuja hiilijalanjälkiä voidaan käyttää myös päästökertoimina, eli esimerkiksi pakastemansikan hiilijalanjälkeä voidaan käyttää raaka-aineen päästökertoimena mansikkahillon hiilijalanjälkilaskennassa. Käytännössä siis päästökerroin ja hiilijalanjälki tarkoittavat samaa asiaa.  

Päästökertoimen mallinnus 

Päästöjen mallinnuksessa käytössä on erilaisia metodeja. Esimerkiksi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut useita mallinnusohjeistuksia eri kategorioille.   

Mallintamismetodeja on myös muita, ja eri tavoin saadut tulokset voivat erota toisistaan. Tulosten vertaileminen saattaa siis käydä hankalaksi. Laskentametodeja ei aina avata julkisesti, vaikka läpinäkyvyys olisi eriarvoisen tärkeää, jotta laskentojen vertaileminen on mahdollista. 

Erilaisten ohjeistusten, standardien ja protokollien avulla pyritään yhtenäistämään laskentametodeja. Luonnonvarakeskuksen LCAFoodPrint-hankkeessa kehitetään yhteneviä linjauksia päästöjen mallintamiseen ja elinkaariarviointiin. 

Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden päästökertoimien mallinnus 

Elintarvikealalla raaka-aineet muodostavat suurimman osan yrityksen ja tuotteiden hiilijalanjäljestä. GHG-protokollassa kehotetaan laskemaan suurimmat päästölähteet primääridataan pohjautuen, minkä vuoksi elintarvikeyritykset usein mallintavat päästökertoimia yhdessä alkutuottajien kanssa. Näin saadaan tarkempi kuva juuri omista prosesseista ja siellä syntyvistä päästöistä.  

Alkutuotannon päästöt laskemalla voidaan muodostaa raaka-aineelle päästökerroin. Toisin sanoen tarkka, primääridataan perustuva raaka-aineen päästökerroin saadaan laskemalla viljelyn ja eläintuotannon päästöt.  

Päästölaskennassa lasketaan ainakin seuraavien osa-alueiden fossiiliset ja biogeeniset päästöt, mahdolliset poistumat ja maankäytöstä ja sen muutoksista aiheutuvat päästöt: 

  • Viljely 
  • Pellon ilokaasupäästöt 
  • Prosessointi 
  • Maankäytön hiilijalanjälki 
  • Eläimet 
  • Rehut 
  • Lanta 
  • Energia 
  • Kuljetukset 

Päästökerrointen ja hiilijalanjälkilaskennan ajantasaisuus 

Hiilijalanjälkilaskentaan kannattaa ryhtyä, vaikkei olisi tarkkaa tietoa siitä, mitä päästökerrointa pitäisi käyttää. Laskentaa voi aina tarkentaa, kun tieto lisääntyy ja päästökertoimia voidaan mukauttaa tai mallintaa esimerkiksi seuraavan vuoden laskentaa varten.  

Tässä tapauksessa on tärkeää kuvata, miksi päästökerroin on muuttunut.  

Myös yleisistä päästökerrointietopankeista löytyvät kertoimet päivittyvät jatkuvasti. Kolmea vuotta pidetään yleisenä takarajana sille, että päästödata on ajantasaista. Sen jälkeen päästökertoimet kannattaa tarkistaa. Ja tietenkin jos toiminnassa on muutoksia ja määreet ovat muuttuneet matkalla, tulee laskenta toisintaa.  

Eli esimerkiksi yrityspäästölaskenta tehdään vuosittain, sillä yrityksen toiminta on alati muuttuvaa. Samalla tarkistetaan päästökertoimien ajantasaisuus.  

Tuotteiden hiilijalanjälkilaskennat kannattaa uusia ainakin silloin, kun tuotantopanoksissa tapahtuu muutoksia, esim. kuljetusmatkat, raaka-aineet tai tuotannon energiamuoto on muuttunut, tai kun on mallinnettu tarkempi päästökerroin. Muuten vähintään kolmen vuoden välein.  

Opas: Hiilijalanjäljen laskeminen

Kuinka hiilijalanjälkeä lasketaan ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Opas hiilijalanjäljen laskentaan ja elinkaariarviointiin.

Lue lisää Arrowright

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Käynnissä on transformaatio
Artikkelit — huhti 17, 2024

Kestävyysraportointi ajaa yritysten toimintamallimuutoksia

Webinaari hiilijalanjäljen laskentaan
Artikkelit — huhti 10, 2024

Hiilijalanjäljen laskenta -webinaari 8.5.2024

Artikkelit — maalis 05, 2024

EU:n Tuotteiden ympäristöjalanjälki PEF on menetelmä ympäristövaikutusarviointiin 

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail