Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Yrityksen CO2 päästölaskenta – usein kysytyt kysymykset 

Eveliina Heikkala

Yrityksen päästöt

Päästölaskenta puhututtaa nyt, kun yritysten päästötietoja vaatii niin viranomainen, ostaja, kuluttaja kuin rahoittajakin. Biocode on hiilijalanjälkilaskuri, jolla onnistuu yrityksen kasvihuonekaasujen laskenta GHG-protokollan mukaisesti kolmeen eri kategoriaan, eli scopeen jaoteltuna. Laskuri on siitä näppärä, että sillä onnistuu sekä kulutusperusteinen että toimintoperusteinen päästölaskenta, jota vaaditaan suurimpien päästölahteiden raportointiin.  

Biocodella yrityskohtaisia päästöjä ovat laskeneet yritykset globaalista finanssiteknologiajätistä Euronetistä pieneen porvoolaiseen Anton&Antoniin. Tietyt kysymykset laskentaan liittyen toistuu yrityksen koosta riippumatta, ainakin niiden ensimmäisten päästölaskentojen kohdalla. Kokosimme tähän artikkeliin teitä mietityttäneet kysymykset vastauksineen! Jos jotain jäi uupumaan, ota meihin yhteyttä niin selvitellään yhdessä! 


Mistä yrityksen CO2 päästölaskenta kannattaa aloittaa?  

Jotta voidaan päättää, millaista dataa yritysten toiminnoista kerätään ja mitä ylipäätään lähdetään laskemaan, tulee ensin tutustua perusteellisesti yrityksen toimintaan. Lisäksi tulee päättää, millä alustalla laskenta tehdään. GHG-protokollan mukaan ennen laskentaa tulee määrittää seuraavat seikat: 

  1. Tavoitteet eli mitä laskennalla halutaan saavuttaa. Käytetäänkö tuloksia esimerkiksi SBTi-tavoitteiden määrittelemiseen vai halutaanko saada vain karkea yleiskuva yrityksen päästöistä sisäistä kehitystä varten 
  1. Organisaatiorajaus eli miten yrityksen toimintoja tarkastellaan. Vaihtoehtoja ovat operatiivinen ja taloudellinen kontrolli sekä omistusosuudet. Organisaatiorajaus vaikuttaa siihen, mihin Scope-kategoriaan esim. vuokratun omaisuuden päästöt lasketaan. Konerniyhtiöiden kohdalla organisaatiorajaus myös vaikuttaa siihen, miten päästöt jakautuvat emo -ja tytäryhtiöiden kesken. 
  1. Laajuus eli mitä asioita laskentaan sisällytetään. Työkaluna yrityksen merkittävimpien päästölähteiden tunnistamiseen hyödynnetään olennaisuusanalyysia. CSRD:n mukaisessa raportoinnissa taas vaaditaan kaksoisolennaisuusanalyysiä, jossa tunnistetaan merkittävimmät vaikutukset, joita yritys aiheuttaa sekä tekijät, joilla on vaikutusta yrityksen toimintaan. 

Kuinka tarkalla tasolla tietoa tulee kerätä? 

Ennen laskennan aloittamista tulisi suorittaa olennaisuusanalyysi, jossa tunnistetaan yrityksen ydinliiketoiminnan kannalta tärkeimmät operaatiot sekä merkittävimmät päästölähteet. Analyysin tulosten perusteella tehdään päätökset siitä, mistä operaatioista dataa kerätään ja mitä voidaan perustellusti rajata laskennan ulkopuolelle. 

GHG-protokollan suositus kuitenkin on, että etenkin ensimmäisessä laskennassa dataa tulisi kerätä mahdollisimman kattavasti. Kun päästölähteistä ja -määristä on kattavampi ymmärrys, on seuraavan vuoden laskennassa helpompi perustella, jos jokin vähemmän merkityksellinen päästölähde rajataan laskennan ulkopuolelle. 


Mistä tiedonkeruu kannattaa aloittaa? 

Datankeruu kannattaa aloittaa niistä operaatioista, joiden on olennaisuusanalyysin avulla tunnistettu tuottavan paljon päästöjä, esimerkiksi elintarvikeyritysten kohdalla raaka-aineista. Kannattaa myös luoda priorisointijärjestys datankeruulle. Dataa voi kerätä useammasta operaatiosta, esimerkiksi raaka-aineista ja työmatkaliikenteestä samanaikaisesti, mutta silloin datankeruuvastuu kannattaa jakaa useamman ihmisen kesken. 


Kenen tulisi olla mukana laskentaprosessissa ja miten vastuut kannattaa jakaa? 

Laskentaprojektille kannattaa asettaa projektinjohtaja, joka koordinoi tiedonkeruu- ja laskentaprosesseja sekä huolehtii, että kaikilla on yhteinen ymmärrys prosessin etenemisestä. Itse tiedonkeruuseen kannattaa osallistaa useampia ihmisiä, jotta tietystä operaatiosta tietoa keräävät ne ihmiset, joilla on paras ymmärrys esimerkiksi siitä, missä data sijaitsee ja keneltä sitä kannattaa kerätä. Vastuunjako myös edesauttaa projektin tehokasta etenemistä. 


Miten lasketaan vuokrattujen tilojen, esimerkiksi varastojen energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ja mihin Scope-alakategoriaan ne kuuluvat? 

Vuokrattujen tilojen sähkönkäytöstä, lämmityksestä ja viilennyksestä syntyy päästöjä, jotka tulisi huomioida yrityksen päästölaskennassa. Riippuen organisaatiorajauksesta ja vuokraustyypistä, vuokrattujen tilojen päästöt huomioidaan eri Scope-kategorioissa:  

  • Operatiivinen kontrolli: vuokratun tilan energiankulutuksesta syntyvät päästöt lasketaan Scopeen 1 tai 2, sillä yrityksen katsotaan olevan niistä operatiivisesti vastuussa. Esimerkiksi vuokratun tilan sähkönkäyttä huomioidaan Scope 2 -kategoriassa “Ostettu sähkö”. 
  • Taloudellinen kontrolli tai omistusosuudet: jos kyseessä on “käyttöleasing”, tilan energiankulutuksesta syntyvät päästöt lasketaan Scope 3 -kategoriaan 8 “Vuokrattu omaisuus ylävirrassa”. Jos taas kyseessä on “rahoitusleasing”, päästöt lasketaan Scopeen 1 tai 2 samoin kuin operatiivisessa kontrollissa. 

Voimmeko pyytää päästökertoimia esimerkiksi raaka-ainetoimittajilta tai logistiikkapalveluntarjoajalta? 

Päästökertoimia kannattaa tiedustella suoraan toimittajilta. Jotta toimittajakohtaisia kertoimia voi käyttää laskennassa, tulisi niistä olla saatavilla läpinäkyvät dokumentaatiot, joihin on raportoitu laskennassa käytetyt metodologiat ja standardit, tehdyt oletukset sekä kerätyn datan laatu. Näin voidaan varmistua siitä, että päästökerroin on mallinnettu yhteneväisellä tavalla muiden käytettyjen kertoimien kanssa luotettavaan dataan perustuen. 


Mitä tarkoitetaan ylä- ja alavirran kuljetuksilla ja mitä eroa on ylä- ja alavirran-kuljetuksilla? 

Ylä- ja alavirran kuljetukset ovat kumpikin kolmannelta osapuolelta hankittuja kuljetuspalveluita, joissa ei käytetä yrityksen omia tai vuokrattuja ajoneuvoja. Näitä kolmannen osapuolen palveluilta hyödynnetään esimerkiksi raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksiin. Muut liikkumisen päästöt, esimerkiksi yrityksen omien ajoneuvojen ja työmatkaliikenteen päästöt kuuluvat muihin Scope-kategorioihin. 

Ylävirran kuljetukset kuvaavat niitä logistiikkapalveluita, joista yritys itse maksaa, kun taas alavirran kuljetuksista yritys ei maksa itse, mutta ne ovat silti osa yrityksen toimitusketjua. Jos yritys esimerkiksi maksaa lopputuotteiden kuljetuksen keskusvarastolle, mutta kaupan keskusliike maksaa tuotteiden kuljetuksen keskusvarastolta ruokakauppaan, lasketaan ensimmäinen kuljetus ylävirran ja jälkimmäinen alavirran päästöiksi. 


Voiko laskennasta jättää pois sellaisia liiketoiminnan osa-alueita, jotka on laskentaa seuraavana vuonna lakkautettu? 

Yrityksen CO2 päästölaskentaan tulisi aina sisällyttää yrityksen kannalta merkittävät operaatiot, joista päästöjä syntyy. Täten ei ole perusteltua rajata laskentaa seuraavana vuonna lakkautettua liiketoimintaosa-aluetta pois laskennoista. 


Miten lasketaan kuljetusetäisyydet, jos primääritietoa ei ole saatavilla kaikkialta toimitusketjusta? 

Jos yritykselläsi ei ole pääsyä kaikkiin logistiikkaketjun osiin, on perusteltua tehdä arvioita ja oletuksia. Tieto saattaa olla puutteellista etenkin alavirran kuljetusten osalta, sillä nämä kujetukset ovat yleensä kauempana yrityksen ydinliiketoiminnasta, minkä vuoksi yrityksellä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä näihin toimijoihin. 

Ota yhteyttä

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

  • Checkcircle
    Etkö ole varma mistä aloittaa?
  • Checkcircle
    Tutustu yrityksesi käyttötarpeisiin
  • Checkcircle
    Kysy hintatietoja

Jos etsit apua ilmastovaikutusten laskentaan ja hallintaan, mutta et ole varma mistä aloittaa, ota meihin yhteyttä!





    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Aiheeseen liittyvät artikkelit

    Tuuli- ja aurinkovoima
    Artikkelit — kesä 06, 2024

    Scope 2 -päästöt – Markkina- ja sijaintiperusteinen päästölaskenta

    Kaksi ovea
    Artikkelit — touko 29, 2024

    Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta osana yritysvastuuraportointia 

    Kulutus- vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta
    Artikkelit — touko 14, 2024

    Kulutusperusteinen vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta: Miksi yritykset tarvitsevat molempia? 

    Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




      Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




      Iconboxmail