Yrityksen päästölaskenta – Mitä huomioida ennen projektiin ryhtymistä?  

Yritykset laskevat hiilijalanjälkiään nyt sankoin joukoin kiristyvän raportointilainsäädännön saattelemana. Vaikka lainsäädäntö ei vielä suoraan kosketa PK-yrityksiä, joutuvat nekin ryhtymään päästölaskentaan rahoituslaitosten ja ostajien asettamien vaatimusten vuoksi.  

Päästölaskenta, jota leikkisästi myös scope-laskennaksi kutsutaan, on kokonaisuus, johon yrityksissä kannattaa valmistautua huolella. Koostimme tähän artikkeliin muutamia yleisimpiä haasteita ja ratkaisuja päästöjään laskeville yrityksille. 

Tiedonkeruu 

Yrityksen toimintojen tietojen kerääminen on yksi tärkeimmistä ja resursseja vaativimmista vaiheista kasvihuonekaasuinventaarion rakentamisessa. Yrityksen prosessien ja toimittajien tunteminen on tärkeää, tiedonkeruu onkin pääasiassa koordinointia eri sidosryhmien kanssa. Tietojen laatu määrittää myös päästölaskennan tulosten laadun.  

Tiedonkeruussa on arvioitava muun muassa se, kuinka luotettavaa tieto on. Esimerkiksi käytetyn sähkön määrä on usein helppo todentaa sähkölaskusta tai polttoaineen kulutus kirjanpidon tiedoista. Sen sijaan työmatkustuksen tai ostettujen tuotteiden ja palveluiden tiedot voivat olla vaikea kerätä, koska muuttujia ja osallistettavia henkilöitä on paljon.  

Ennen tiedonkeruuseen ryhtymistä on tärkeää linjata mitä tietoa kerätään.

Luotettavuusarvion lisäksi muistiin on kirjattava ainakin tietojen ajankohta, lähde ja mahdolliset rajaukset tai allokoinnit. 

Olemme havainneet, että tiedonkeruulle kannattaa tehdä projektisuunnitelma ja aikataulutus. Kun pyytää tietoja eri sidosryhmiltä, on hyvä antaa deadline tietojen toimittamiselle. Ilman tätä päästölaskenta venyy ja paukkuu, ja kisaväsymys on taattu. 

Tiedon keräämisen lisäksi tiedot on dokumentoitava huolellisesti. Tämä dokumentointi on tärkeää raportoinnin kannalta, jossa läpinäkyvyys on avainasemassa.

➡️ Tutustu myös vinkkeihin datan läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Päästökertoimet 

Kun aktiviteettitiedot on kerätty, on aika valita sopivat päästökertoimet. Osa toimittajista, kuten sähköyhtiöt saattavat toimittaa käytetyn sähkön määrän lisäksi suoraan päästökertoimen. Usein näin kuitenkaan ei ole, vaan päästökerroin täytyy itse etsiä tai mallintaa. Molemmissa tapauksissa on syytä kirjata ylös ainakin seuraavat asiat:  

1. Miksi päästökerroin on valittu 
2. Päästökertoimen lähde 
3. Mallinnusvuosi 

Suurimpiin päästölähteisiin kannattaa hyödyntää primääridataan perustuvaa päästökerrointa, eli itse mallinnettua päästökerrointa.  

Pienempien päästölähteiden kertoimina voi hyödyntää eri kirjallisuuslähteitä ja tietokantoja. Niiden käyttö vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Päästökertoimet tarjotaan eri viitekehyksissä, joita ei tulisi sekoittaa tietämättä mitä tekee. Osa kertoimista on tarkoitettu esimerkiksi tuotteiden elinkaariarviointiin, yritysten päästölaskentaan löytyy sekä sijainti- ja markkinapohjaisia kertoimia ja esimerkiksi palveluiden hiilijalanjäljen arviointiin hyödynnetään kulutusperusteisia kertoimia. 

➡️ Lue lisää päästökertoimien käytöstä.

Käytettävät resurssit 

Menestyksekkään laskennan varmistamiseksi huolehdi riittävästä määrästä osaavia ihmisiä ja taloudellisia resursseja. Aikaa kuluu esimerksiksi:  

• Tiedonkeruun koordinointiin 
• Päästökertoimien metsästykseen 
• Rajauksiin ja allokointiin 
• Laadunarviointiin 
• Dokumentointiin 
• Laskentaan 
• Tulosten varmentamiseen 
• Raportointiin 

Ehkä yllättävänkin paljon aikaa vie pienten päätösten tekeminen, esimerkiksi päätökset tiedon oleellisuudesta ja luotettavuudesta, dokumentoinnin riittävyydestä, sekä päästökertoimien valitsemisesta.

Yritykset voivat hyödyntää sisäisiä resursseja tai ulkoisia palveluntarjoajia päästölaskennassa. Usein ensimmäinen laskenta tehdään ulkoisen palveluntarjoajan kanssa.  

Itse laskenta tehdään yleensä digitaalisilla ohjelmistoratkaisuilla, jossa sekä tiedonkeruu että dokumentointi on standardoitua. Työkaluista löytyy yleensä myös valmiit päästökerrointietopankit, joita voi täydentää omilla tiedoilla. 

Laskentojen varmentamiseen tarvitaan aina kolmas osapuoli silloin, kun päästölaskenta tehdään viranomaisraportointia varten. Suomen Tilintarkastajat ovat antaneet suosituksen vastuullisuusraporttien varmennukseen.

Epävarmuuden taso 

Päästölaskennassa tuotantotietojen laatu ja päästökertoimien tarkkuus tuovat epävarmuutta.  

Hyvä nyrkkisääntö on verrata tuloksia esimerkiksi erilaisiin kirjallisuusarvoihin koko prosessin ajan johtopäätösten laadun varmentamiseksi.  

Lisäksi epävarmuutta helpotetaan laadunarvioinnin huolellisella dokumentoinnilla. Kaikki päästöjen allokoinnit, laskentojen rajaukset sekä sekundääridataan perustuvat tiedot kerrotaan avoimesti, ja avataan valintojen taustasyyt.  

Tämä helpottaa myös seuraavien vuosien laskentaa, jolloin pystytään parantamaan huonolaatuista tietoa.