Miten tehdä yrityspäästöjen laskenta 58 % edullisemmin? 

Yli 50 000 yritystä Euroopassa velvoitetaan raportoimaan Scope 1-3 päästönsä CSRD:n mukaisessa kestävyysraportissa. Koska Scope-laskelmien tekeminen – erityisesti Scope 3 osalta – on työlästä. Yhä useampi on tästä saanut esimakua, sillä BCG:n tutkimuksen mukaan 53% tutkituista yrityksistä raportoi 2023 jo ainakin osan Scope 3 -päästöistään.  

Biocodella tehdyn ensimmäisen Scope 1-3 -päästölaskennan hinta pk-yritykselle vaihtelee keskimäärin 10 000 – 20 000 euron välillä. Tähän hintaan sisältyy käyttöönottoprojekti, Biocoden lisenssi sekä auditointivalmiit digitaaliset laskennat yhdelle vuodelle.  

Esimerkiksi keskimääräinen, noin 15 000 euron hinta on jopa 58 % vähemmän kuin vastaavan laajuiset laskenta- ja konsultointiprojektit. Viiden vuoden aikana digitaalisen alustaratkaisun kanssa kustannussäästöjä kertyy jopa 80 %.  

Kuvaajassa esitetään keskimääräinen laskentaprojekti, jossa Biocode käyttää ensimmäisenä vuonna noin 70 h projektijohtamiseen, asiakkaan kouluttamiseen, ohjaamiseen, tukemiseen ja päästökertojen mallintamiseen. Vastaavan laajuisen konsulttivetoisen projektin on arvioitu olevan keskimäärin yli kaksi kertaa kalliimpi, koska se kuluttaa konsulttitunteja jopa yli kolminkertaisen tuntimäärän.

Ensimmäisen vuoden jälkeen konsultin käyttämät työtunnit eivät tyypillisesti vähene ollenkaan tai ainakaan merkittävästi. Biocodella ensimmäisen vuoden jälkeen kuluiksi jää vuosilisenssi, mutta asiantuntijaapua on myös jatkossa saatavilla. 

Käytännössä neljää asiaa tehostamalla on mahdollista toteuttaa yrityspäästöjen laskenta edullisesti:

1. Selkeät omistajuudet ja resurssointi

Asiakkaalla tulee olla selkeästi nimetty henkilö työn johtamiseen omassa päässä, huomioiden esimerkiksi konsernirakenteen. Tämän henkilön – usein esim. sustainability manager, CFO tai laatujohtaja – vastaa paitsi kokonaisuuden ymmärtämisestä viestinkulusta yrityksen sisällä ja arvoketjuissa. Monesti on erikseen myös nimetty toinen henkilö, joka vastaa operatiivisemmasta tekemisestä, esim. datan jalostamisesta ja syöttämisestä laskuriin oikeassa muodossa.  

➡️ Kun työnjako on selkeä asiakkaalle itselleen, asiat etenevät jouhevammin. 

2. Resurssit kohdistetaan olennaisuusanalyysin mukaan 

Perinteinen 80/20 jako toimii hyvin: on hyvien käytäntöjen mukaista, että 80 % päästöistä pitäisi nojata tarkempaan tietoon ja mielellään primääridataan. Loput 20 % päästölähteistä koostuu pienistä puroista, jotka voidaan laskea karkeammin esimerkiksi kustannuspohjaisesti. Esimerkiksi elintarvikeyrityksissä tyypillisesti 80 % päästöistä tulee raaka-aineista ja siksi laskennassa keskitytään nimenomaan niihin. Vaihtoehtoisesti esim. teknologiayrityksissä valtaosa päästöistä syntyy tyypillisesti sähkönkulutuksesta, ja sen tarkkaan määrittelyyn panostetaan erityisesti.  

➡️ Kun projektin alussa tehdään kattava olennaisuusanalyysi, tiedämme 80/20 periaatteen mukaisesti, minne kannattaa laittaa paukut datan osalta.  

3. Laskenta tehdään digitaalisella alustalla 

Skaalautuva, digitaalinen laskuri säästää arvokkaita asiantuntijatunteja datan pyörittämiseltä. Eiväthän yritykset enää johda exceleissä myöskään asiakkuuksia, taloushallintoa tai asiakaspalvelua? Markkinoilta löytyy toki paljon ei-tieteellisiä vaihtoehtoja, mutta myös runsaasti vaihtoehtoja joita hyödyntämällä saa GHG-protokollan mukaista digitaalista laskentaa, johon yhdistyy viimeisin tiede, suositukset ja raportointivaatimukset.  

➡️ Digitaalisella alustalla datan syöttäminen on selkeää ja nopeaa, ja eritellyt tulokset syntyvät dynaamisesti työn edetessä. 

4. Datan keräämiseen ei käytetä turhaan konsulttityötä 

Kustannustehokkain toteutustapa on, että kokenut LCA-asiantuntija tukee ja ohjaa datan priorisoinnin, laadun, muodon ja määrän keräämisessä. Keräämisen ulkoistaminen on paitsi tehotonta myös uponnut kustannus: lasku kasvaa merkittävästi ilman, että osaaminen ja ymmärrys asiakasyrityksellä kertyy. Tyypillistä on, että vuoden päästä ollaan taas samassa pisteessä. Siksi suosittelemme, että asiakas itse kerää ja jalostaa datansa asiantuntijan ohjauksessa. 

➡️ Asiakasvetoinen datan kerääminen varmistaa, että työtunnit pysyvät kurissa. Säästöä tulee myös pitkässä juoksussa, koska tulevaisuudessa heillä on kyvykkyydet toistaa prosessi omin voimin. 

Yhteenveto 

Kukaan ei voi luvata, että päästölaskenta ei tulisi vaatimaan vaivaa, mutta kulut pitäisi pystyä pitämään kohtuullisena – erityisesti pk-yrityksille. Heillä ei ole mahdollisuutta upottaa kymmeniä tuhansia euroja vuosittain konsulttivetoiseen projektiin tai rekrytoida omaa asiantuntijaa. 

Digitaalisella laskennalla, selkeällä työnjaolla sekä strukturoidulla, asiakasvetoisella datankeruulla pk-yrityksen Scope 1-3 -laskennan on Biocoden johdolla toteutettu auditointivalmiuteen alle 20 000 euron alkuinvestoinnilla. Mikä parasta, omiin näppeihin otettu työ vähentää tulevien vuosien kustannuksia, kun metodologiaan, rajauksiin, osaamiseen ja datan saatavuuteen on olemassa jo valmis pohja.