Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Kestävyysraportointi ajaa yritysten toimintamallimuutoksia

Emma Valli

Marketing Coordinator

Käynnissä on transformaatio

Yrityksissä käydään tällä hetkellä läpi merkittäviä muutoksia kestävyysraportointiin, kirjanpitokäytäntöihin ja vuosikertomuksiin liittyen, kun EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan keväällä 2022. Suomessa direktiivillä on ollut vaikutuksia mm. kirjanpitolakiin, tilintarkastuslakiin, osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin. 

Käynnissä on siis siirtymäkausi, jossa yritykset sopeutuvat kiireellisesti tuleviin muutoksiin. Kestävyysraportoinnin nostaminen tilinpäätöksiin taloudellisen raportoinnin rinnalle edustaa käännekohtaa. 

Muutos nostaa kestävyysdatan keräämisen ja oikeellisuuden, käytettävät järjestelmät, resursoinnin ja riittävän osaamisen yritysten hallitusten agendalle. Kun hallitus allekirjoituksellaan vahvistaa tilinpäätöksen, sen vastuu ulottuu myös kestävyysdatan laatuun ja oikeellisuuteen. 

Vastuullisuusraportin tiedot varmennetaan tilintarkastuksen yhteydessä hyödyntäen tilintarkastuksen varmennusstandardeja. Vastuullisen tilintarkastajan on lisäksi täytynyt rekisteröityä PRH:n sivuilla kestävyysraportointitarkastajaksi. 

Tähän artikkeliin olen koostanut asioita, joista raportointiin valmistautuvissa yrityksissä tällä hetkellä keskustellaan. Raportointivelvollisuus astuu voimaan vaiheittain, mutta alihankintaketjujen ja markkinapaineen vuoksi myös pk-yritykset ovat aloittaneet kestävyysraportointivalmistelut. 

Datan tarkkuus ja oikeellisuus

Yksi siirtymäkauden keskeisistä haasteista on varmistaa kestävyystietojen tarkkuus. Juuri tästä syystä siinä missä taloudelliset luvut käyvät läpi tiukan tilintarkastuksen, kestävyystiedoista tilintarkastusyhteisöt tekevät niin sanotun rajoitetun varmennuksen.  

Erityisesti päästölaskennassa käytettävissä olevat päästökertoimet saattavat perustua globaaleihin keskiarvoihin, jolloin ne eivät tarkasti kuvaa yrityksen toiminnan päästöjä. Alkuvaiheessa se GHG-protokollan mukaan riittää mutta datan laatua tulisi ajan myötä pystyä parantamaan, kun myös alihankintaketjujen toimijat pystyvät tietoa toimittamaan.  

Tutustu päästökerrointen tarkentamiseen tarkemmin.  

Kestävyysraportin varmennuksen näkökulmasta on raportissa tärkeää kuvata:  

  • mitä päästökertoimia (mallinnusvuosi ja lähde) on käytetty ja miksi  
  • mitä on mitattu ja miksi  
  • mitä on jätetty huomiotta ja miksi. 

Lue myös: Vastuullisuusdatan läpinäkyvyyden varmistaminen. 

Vastuullisuusfunktio murroksessa 

Niin kuin alussa mainittiin, vastuullisuus siirtyy yhä enemmän yrityksen hallituksen agendalle. Samaan aikaan vastuullisuusraportointi alkaa yhä enemmän kietoutua taloudelliseen raportointiin, jolloin vastuullisuusfunktiot siirtyvät erillisistä tiimeistä talousosaston valvonnan alle. 

Talousjohtaja onkin tulevaisuudessa etulinjassa yritysvastuustavastaavana, ottaen vastuun kestävyysraportointivelvollisuuksien noudattamisesta. 

Tämä tarkoittaa, että myös vastuullisuusjohtajien ja -tiimien roolit kehittyvät. Aiemmin pääasiassa tietojen käsittelyyn keskittyneet tiimit voivat nyt keskittyä kestävyystoimenpiteiden toteuttamiseen ja yhteistyöhön arvoketjun toimijoiden kanssa. 

Digitaaliset ratkaisut helpottamaan raportointia 

Samanaikaisesti näiden muutosten kanssa tapahtuu huomattava siirtyminen digitaalisiin laskentamenetelmiin ja työkaluihin. Päästölaskenta, jotka aikaisemmin teetettiin tyypillisesti ulkopuolisilla konsulteilla, tuodaan nyt yrityksen sisäisiksi tehtäviksi ja virtaviivaistetaan digitaalisten alustojen avulla.  

Koska raportointia tulee tehdä vuosittain, ei projektiluontoinen tekeminen enää tule kysymykseen, sillä se vaatii aikaa ja rahaa. Siirtymä digitaalisiin ratkaisuihin lisää tehokkuutta, varmistaa datan laadun ja läpinäkyvyyden ja tuo kustannussäästöjä


Nämä muutokset voi nähdä haasteina tai mahdollisuuksina. Varmaa on se, että vastuullisuusraportointi tulee muuttamaan yritysten arkea monin tavoin. Hyvällä valmistautumisella raportointivelvoitteen osuessa omalle kohdalle on prosessit ja toimintatavat valmiina ja happotestattu. Ollaan jo ehkä siinä pisteessä, että ESG-asiat ovat strategian ytimessä, työkalut ja datanhallintaprosessit ovat kunnossa ja aikaa on vapautunut raportoinnista kestävän kehityksen konkreettisille teoille! 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaksi ovea
Artikkelit — touko 29, 2024

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta osana yritysvastuuraportointia 

Yrityksen päästöt
Artikkelit — touko 23, 2024

Yrityksen CO2 päästölaskenta – mistä aloittaa? 

Kulutus- vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta
Artikkelit — touko 14, 2024

Kulutusperusteinen vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta: Miksi yritykset tarvitsevat molempia? 

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail