Yhteystiedot
Kirjaudu
Luo tili

Ruuan ilmastovaikutusten raportointi on murroksessa

Biocode icon

Biocode

Climate Observer

Oman toiminnan ilmastoraportointi luo vankan pohjan ymmärrykselle, toiminnalle ja viestinnälle. Tulevaisuudessa monet tahot edellyttävät yrityksiltä päästöraportointia.

Päästöjen raportointi on olennainen osa kokonaisuutta, kun halutaan selvittää oman toiminnan ilmastovaikutuksia ja vaikuttaa oman toiminnan hiilijalanjälkeen. Raportti on tietotuote, laskentatuloksia, joiden avulla on mahdollista kuvata oman toiminnan vaikutuksia, tehdä ilmastotoimenpiteitä ja viestiä vastuullisesti.

Monet tahot tekevät ilmastoraportointia. Sitä tehdään valtiotasolla, EU raportoi YK:lle ja yritykset tekevät ilmastoraportointia niin koko yrityksen tasolla, kuin erilaisista projekteista ja tuotteista. Toistaiseksi ilmastoraportointi ei ole lakisääteistä, mutta EU-tasolla on jo näköpiirissä sääntelyä yritysten raportointivelvoitteisiin.

Ilmastoraportoinnin merkitys kasvaa

Yrityksille on arkipäivää raportoida talousasioista. Tilinpäätös on tehtävä vuosittain, ja verottaja vaatii lakien mukaiset ilmoitukset. Talousraportoinnin rinnalla myös ei-taloudellisen raportoinnin merkitys on kasvamassa.

Kuluttajat ovat jatkuvasti kiinnostuneempia ilmastoasioista ja osaavat suhtautua kriittisesti viherpesuun. Raporttien avulla onkin mahdollista tarjota todennettuja ilmastoväittämiä tiedostaville kuluttajille. Tämän lisäksi myös viranomaiset ovat tiukentamassa ei-taloudellisen raportoinnin vaatimuksia.

Tulevaisuudessa yritysten vastuullisuusraportointiin vaikuttavat muun muassa:

  • Corporate Sustainability Reporting -direktiivi
  • Taksonomia-asetus ja kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR)
  • Green Claims -direktiivi
  • Science Based Targets -aloite

EU:n Corporate Sustainability Reporting -direktiivi (CSRD) edellyttää jo lähitulevaisuudessa suurilta yrityksiltä ja pörssiin listatuilta yrityksiltä määrättyihin standardeihin perustuvaa raportointia yritysvastuusta. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä raportointia ei vaadita, mutta CSRD vaikuttaa välillisesti myös heidän toimintaansa.

Jotta suuret yritykset voivat raportoida päästöjään, he tarvitsevat tietoa myös omalta arvoketjultaan. Näissä arvoketjuissa on pienempiä yrityksiä, joilta suuret yritykset ostavat raaka-aineita, ja tarvitsevat tiedon niiden hiilijalanjäljestä.

Laki ei siis ainakaan toistaiseksi velvoita pieniä yrityksiä huomioimaan vastuullisuutta vuosiraporteissaan, mutta tietoa vaaditaan kuitenkin suurten yritysten paineesta.

Lisäksi finanssialalle omaa sääntelyä (taksonomia-asetus ja Sustainable Finance Disclosure Regulation). Rahoitusalan, pankkien ja vakuutusyhtiöiden tulee raportoida sijoitustensa vastuullisuudesta. Siksi myös elintarvikeyritysten ja maatalousyrittäjien tulee pystyä osoittamaan ilmastovastuullisuuttaan, jotta voivat tulevaisuudessa saada rahoitusta.

Rahoituslaitokset tarvitsevat yrityksiltä raportointia regulaation takia, mutta myös riskienhallinnan näkökulmasta. Sijoitus voi menettää tulevaisuudessa arvonsa, jos kohde osoittautuu suureksi ilmastoriskiksi.

EU toimii suunnannäyttäjänä

Euroopan Unionissa ollaan etunenässä ottamassa käyttöön vastuullisuusraportoinnin sääntelyä. Myös viestinnän ja markkinoinnin pohjana tulisi olla todennettua tietoa, jotta yritykset eivät jaa virheellisiä ilmastoväittämiä. 

Raportointi on hyvä todentamiskeino, ja pian ilmastoväitteiden todentamista edellytetään myös lakisääteisesti. Euroopan komission vastikään antama ehdotus Green Claims -direktiivistä pyrkii estämään viherpesua ja virheellisiä vihreitä väittämiä yritysten viestinnässä sekä markkinoinnissa. 

EU:n sääntelyn lisäksi on myös joitakin kansainvälisiä aloitteita yritysten päästöraportoinnista. Science Based Targets -aloite auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän ilmastotoimensa tukevat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita. YK:n Global Compact, CDP, Maailman luonnonvarainstituutti ja WWF perustivat aloitteen vuonna 2015.

Suurista suomalaisista yrityksistä Kesko kutsui jo vuonna 2022 tavaran- ja palveluntoimittajiaan raportoimaan ilmastotyöstään. Kesko on vastuullisuusstrategiassaan määrittänyt tavoitteekseen, että 67 prosenttia suurimmista tavarantoimittajista asettaisi tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 mennessä.

Vapaaehtoisen yritystason ja tuotetason raportoinnin avulla yritykset voivat asettaa tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita ja osoittaa, että yrityksen ilmastotoimet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Digitaalinen järjestelmä helpottaa päästöraportointia

Koska raportoinnin vaatimukset ovat vielä murroksessa, myös työkaluja päästöjen raportointiin vasta kehitetään. Biocoden digitaalisen raportointikonseptin avulla datan kerääminen ja ilmastoraportointi onnistuvat kustannustehokkaasti.

Päivitettävyys.

Digitaalinen hiilijalanjälkilaskuri on helposti päivitettävä. Päästölaskelmat ovat tietoa, joka muuttuu jatkuvasti, ja dataa pitää pystyä päivittämään, jotta se ei vanhene. Painetut raportit ovat staattisia ja niitä on hankalaa muokata jälkikäteen, mutta digitaalisessa raportointiratkaisussa päivittäminen onnistuu vaivattomasti.

Jaettavuus.

Hiilijalanjälkilaskurin raportti on saatavilla verkossa, josta sitä on helppo jakaa eteenpäin eri sidosryhmille, ja helpottaa näin viestintää.

Selkeys ja visuaalisuus.

Raporttien tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä, jotta ne ovat käyttökelpoisia. Jos raportit ovat epäselviä, raskaita ja vaikealukuisia, niitä on hankala hyödyntää, vaikka niiden sisältö olisi tärkeää. Biocoden laskurilla raportit saavat visuaalisen ja selkeä muodon.

Luotettavuus.

Laskurimme avulla saat muodostettua laadukkaita ja luotettavia raportteja, jotka täyttävät kansainväliset kriteerit. Laskurimme ja raporttimme noudattavat ISO 14067 ja ISO 14040 -standardeja, IPCC:n kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevia ohjeita ja EU:n PEFCR-sääntöjä.

Pitkän aikavälin seuranta.

Hiilijalanjäljen raportoinnissa on kyse kehityksestä. Hiilijalanjälki muuttuu vuosittain, kun toiminta ja tuotteen valmistamiseen käytetyt panostukset muuttuvat. Kehitystä seuraamalla varmistetaan, että toimintaa viedään oikeaan suuntaan oikeassa tahdissa. Ajallinen seuranta vaatii systemaattisuutta ja kehityksen seurannan raportointi työkaluja.

Tarvitsetko selkeyttä hiilijalanjäljen raportoinnin kaaokseen? Kokeile hiilijalanjälkilaskuriamme ilmaiseksi kahden viikon ajan. Laskuriin kirjautumalla pääset välittömästi tutkimaan ja testaamaan hiilijalanjälkilaskentaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maankäyttösektori
Artikkelit — helmi 21, 2024

Mitä SBTi FLAG-ohjeistus tarkoittaa yrityksille? 

Avaimet päästökertoimien käyttöön
Artikkelit — helmi 19, 2024

Mistä saadaan päästökertoimia hiilijalanjälkilaskentaan?  

Vastuullisuusdatan läpinäkyvyys on tärkeää
Artikkelit — helmi 13, 2024

Kestääkö vastuullisuusdatanne päivänvaloa? – Kolme keinoa varmistaa datan läpinäkyvyys 

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail