Omnibus: Pk-yritysten kestävyysraportointi kevenee – mikä muuttuu?

Euroopan Komissio päätti huhtikuussa 2025 muutoksista yritysten kestävyysraportointiin osana Omnibus-pakettia. Uudistuksen myötä yritysvastuullisuusraportointi kevenee erityisesti pk-yritysten osalta. 

Raportoinnin keventäminen toki helpottaa kumppanien ja sijoittajien odotusten täyttämistä: pelkästään CSRD-raporttiin liittyy 1 200 datapistettä, joiden kerääminen on aiheuttanut päänsärkyä ja pitkiä päiviä monelle. Koska vastuullisuusraportointi ei itsessään tarkoita vastuullista toimintaa, on tärkeää, ettei raportointiin käytetty aika vie kaikkia resursseja. Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että aika ja resurssit tulisi ohjata päästöjen vähentämiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen pitkän aikavälin liiketoiminnan kehittämiseksi.  

Sen sijaan tieteeseen pohjautuvan laskennan merkitys ja vaatiminen omasta arvoketjusta tulisi edelleen olla prioriteettilistan kärjessä. Vaikka Omnibus-paketti muuttaa raportointivelvoitteita, suurempi kokonaiskuva säilyy ennallaan.  

Mikä ei muutu:   

Päästövähennystavoitteet: Ilmastokriisi ei ole kadonnut, eivätkä kansalliset ilmastotavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja EU:n kestävyyspäämäärät ole muuttuneet. Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee ruokaketjusta, joten poliittinen paine erityisesti alkutuotannon päästövähennyksiin tulee jatkossa kasvamaan. Ruokaketjulta tullaan myös jatkossa vaatimaan tieteeseen pohjautuvia tavoitteita ja jatkuvaa todentamista siitä, että toimenpiteitä tehdään ja ne toimivat.  

Arvoketjujen kestävyys: Vaikka raportointivelvoitteet kevenevät pk-yrityksille, suuret yritykset ja niiden ensisijaiset toimittajat ovat edelleen tiukemman sääntelyn piirissä. Esimerkiksi kauppaketjut tulevat edelleen vaatimaan toimittajiltaan vastuullisuusdataa oman laskentansa tueksi. 

Sijoittajavaatimukset: Sijoittajat suosivat edelleen vastuullisesti tuotettuja palveluita ja tuotteita. Tällä hetkellä jopa 89 % rahoittajista arvioivat sijoituspäätöksiään vastuullisuuteen perustuen. 

Green Claims -sääntely: Tuleva Empowering consumers for the green transition –direktiivi korostaa datan oikeellisuuden merkitystä yritysten viestinnässä. Vastuullisuusväitteiden ja –lukujen taustalla tulee olla läpinäkyvää taustatietoa. Tämä ei onnistu ilman ammattimaista laskentaa. 

Kuluttajakäyttäytyminen: Kuluttajat suosivat yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Vaikka asenteiden ja käyttäytymisen välillä on eittämättä edelleen iso kuilu, lisääntyvä ympäristötietoisuus tuo hidasta mutta vakaata muutosta kulutusvalintoihin. 

Liiketoiminnan menestys: Korkeat kestävyysstandardit ovat keskeinen edellytys jatkuvalle kasvulle ja pitkän aikavälin menestykselle. Tutkimukset osoittavat, että vastuullisuuden integroiminen liiketoimintastrategiaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja mainetta – nyt ja tulevaisuudessa. 

Vastuullisuustyön muutos

Isossa kuvassa siis vaikuttaa siltä, että kevennykset eivät niinkään vähennä vastuullisuustyötä, vaikka raportointia tullaankin merkittävästi uudistamaan pk-yritysten osalta. Ennustamme (ja toivomme), että regulaation uudelleenarviointi muuttaa vastuullisuustyötä kolmella merkittävällä tavalla: 

• Vähemmän resursseja kuluu raportointiin: Raportoinnin keventyminen voi vapauttaa resursseja vaikuttavampaan kestävyyden edistämiseen.  

• Painopiste siirtyy laadullisesta raportoinnista määrällisiin mittareihin: Määrälliset mittarit ovat vertailukelpoisempia ja objektiivisempia.  

• Kevyemmät ja vapaaehtoiset raportointimallit voivat muodostua pk-yritysten vakiintuneiksi käytännöiksi. 

Ilmastovaikutusten arviointi säilyy tärkeänä osana vastuullisuusstrategiaa, esimerkiksi SBTi-työssä (Science-Based Targets initiative), ympäristöväitteissä ja sidosryhmäraportoinnissa. Tulevaisuudessa kestävyys integroituu entistä tiiviimmin yritysten strategiaan, ja järjestelmäratkaisuja kehitetään työn skaalaamiseksi ja kypsyttämiseksi. On nähtävissä, että ne, jotka ryhtyvät kunnianhimoiseen ilmastotyöhön ja vahvistavat toimitusketjuyhteistyötään hyvissä ajoin, voittavat.