Science Based Targets -aloitteessa asetetut tavoitteet edellyttävät jatkuvaa seurantaa

Kansainvälinen Science Based Targets -aloite auttaa yrityksiä asettamaan selkeitä ja tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita, joita tulee myös seurata vuosittain.

Yhä useammat yritykset ovat asettaneet vapaaehtoisia ja tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita, jotka tähtäävät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Tässä työssä yrityksiä auttaa esimerkiksi Science Based Targets -aloite, joka on luotu tukemaan tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamisessa. Seuraavaksi kerromme tarkemmin, mistä aloitteessa on kyse.

Mikä on Science Based Targets?

Science Based Targets initiative (SBTi) on:

• Aloite, joka kannustaa yrityksiä sitoutumaan ilmastotavoitteisiin ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään, jotta maapallon lämpötila ei nousisi yli 1,5 astetta.
• YK:n Global Compactin, CDP:n, Maailman luonnonvarainstituutin ja WWF:n perustama.
• Perustettu vuonna 2015.

SBTi on vakiinnuttanut asemansa yritysten tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden määrittelijänä. Hanke asettaa selkeitä vaatimuksia vähennyksille ja kannustaa yrityksiä toteuttamaan niitä jo lähitulevaisuudessa. Jotta hankkeeseen pääsee mukaan, yrityksen on asetettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita, jotka SBTi hyväksyy. 

Yrityksen tulee asettaa 5–10 vuodelle ilmastotavoitteet, jotka sisältävät puolentoista tai selvästi alle kahden asteen tavoitteen mukaiset päästövähennykset. Pitkällä aikavälillä vähennyksillä pyritään nettonollaan, joka tarkoittaa, että vähentää päästöjään yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden eri vaiheista raportoidaan SBTi:lle, jotta niiden toteutumista pystytään myös seuraamaan.

SBTi-hankkeessa liiketoiminnan päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaan. Näin mittaustavat ovat samat kaikille yrityksille ja päästöjä on mahdollista vertailla yritysten kesken. Tavoitteiden tulee myös noudattaa SBTi:n omia kriteerejä, jotta ne täyttävät määritelmän tieteenmukaisuudesta.

Suomessa suurista elintarvikealaan liittyvistä yrityksistä esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Lidl ovat jo sitoutuneet SBTi:n tavoitteisiin:

• Kesko on asettanut tavoitteen vähentää oman toimintansa päästöjä (Scope 1 ja 2) 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailu tehdään vuoden 2020 lähtötasoon. Lisäksi yritys on sitoutunut siihen, että tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet asetetaan 67 prosentille sen tavaran- ja palveluntuottajien päästöistä, eli Scope 3 -päästöistä.
• S-Ryhmän tavoitteena on on vähentää omasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2015 lähtötasoon verrattuna. Yrityksen tavoitteena on myös, että 67 prosenttia sen merkittävimmistä tavarantoimittajista on asettanut omat SBTi-tavoitteensa vuoden 2023 loppuun mennessä.
• Lidlin tavoitteena on kansainvälisesti vähentää oman toimintansa päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lukuja verrataan vuoden 2019 lähtötilanteeseen. Suomessa päästöjä tarvitsee vähentää noin 15 prosenttia. Lisäksi Lidl on asettanut tavoitteen, että sen kansainvälisesti suurimmat tavarantoimittajat asettavat omat tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteensa vuoteen 2026 mennessä.

Kuinka tavoitteet asetetaan?

Science Based Target -tavoitteen asettaminen alkaa, kun yritys ilmoittaa sitoutuvansa hankkeeseen ja se lisätään SBTi:n listalle. Tämän jälkeen tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet tulee kehittää ja asettaa 24 kuukauden aikana.

Päästötavoitteet asetetaan perusvuosilaskennan perusteella. Laskenta tehdään GHG-protokollan mukaan, ja laskennassa ovat aina mukana ainakin Scope 1 -päästöt, eli oman toiminnan suorat päästöt ja Scope 2 -päästöt, eli hankitun energian tuotannosta aiheutuneet päästöt. Myös Scope 3, eli esimerkiksi alihankinnan päästöt, on huomioitava, jos ne ovat 40 prosenttia yrityksen kokonaispäästöjä korkeammat.

SBTi tarkastaa kaikkien yritysten tavoitteet ennen kuin se hyväksyy yrityksen mukaan hankkeeseen.

Kehitys vaatii vuosittaista raportointia

Pelkkä tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan vielä yksinään riitä kehittämään yrityksen toimintaa vähäpäästöisemmäksi, vaan kyse on pitkän ajan kehitysprosessista. 

SBTi onkin lanseerannut lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi tieteenmukaisen nettonollatavoitteen ehdot. Nettonollan saavuttaminen edellyttää myös pitkän aikavälin tavoitteen asettamista ja seurantaa.

Tieteenmukaisissa ilmastotavoitteissa on määriteltävä niiden kattavuus, aikataulu ja tavoitetaso. Lisäksi SBTi edellyttää, että yritys raportoi päästövähennystavoitteiden etenemisestä vuosittain. Tavoitetaso on myös tarkistettava vähintään kerran viidessä vuodessa.

Yrityksen toiminta muuttuu vuosittain, ja kehityksen seuraaminen on tärkeää, jotta myös ilmastotoimia pystytään viemään oikea-aikaisesti oikeaan suuntaan. Kehityksen ja tavoitteiden etenemisen seuranta vaatii järjestelmällisyyttä ja raportointi toimivia työkaluja.

Biocoden hiilijalanjälkilaskuri helpottaa vuosittaista ilmastotavoitteiden seurantaa ja raportointia. Digitaalinen raportointikonsepti tekee datan keräämisestä ja raportoinnista kustannustehokasta. Digitaalisessa muodossa olevaa dataa on myös helppo päivittää vuosittain.

Kaipaatko helppoa ja selkeää työkalua raportointiviidakon selvittämiseen. Kokeile Biocoden hiilijalanjälkilaskuria kaksi viikkoa maksutta täällä.