Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Kulutusperusteinen vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta: Miksi yritykset tarvitsevat molempia? 

Emma Valli

Marketing Coordinator

Kulutus- vai aktiviteettiperusteinen päästölaskenta

Yritysten ilmastovaikutusten arvioinnissa tarvitaan käytännössä sekä kulutusperusteista että aktiviteettiperusteista päästölaskentaa. Kummallakin menetelmällä on omat vahvuudet ja heikkoudet, jonka takia yhdistelemällä laskentatapoja saadaan päästölaskenta tehtyä tehokkaasti ja riittävän tarkasti suhteessa käyttötarkoitukseen.  

Kulutus- ja aktiviteettiperusteisten päästöjen erot 

Kasvihuonekaasujen päästölaskennan ja -raportoinnin perusperiaate on muodostaa inventaario organisaation kaikista oleellisista ilmastovaikutuksia omaavista toiminnoista, eli aktiviteeteista. Aktiviteetit kerrotaan sille määritellyllä päästökertoimella, joka kuvaa toiminnosta aiheutuvaa ilmastovaikutusta.  

Päästökertoimen itse arvo ilmaistaan eri kasvihuonekaasuja yhteismitallistavassa yksikössä kilogrammaa tai tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, kg CO2e tai t CO2e, per toiminnan määrää mittaavaa yksikköä kohti. Toiminnon määrää voidaan puolestaan mitata eri yksiköissä, kuten:  

  • massana (kg) 
  • energiamääränä (kWh) 
  • kuljetusetäisyyksinä (tonnikilometreinä) tai 
  • rahamäärinä (€).  

Rahamääriin perustuvaa ilmastovaikutusarviointia kutsutaan kulutusperusteiseksi (eng. spend-based) päästölaskennaksi, kun taas muihin toiminnallisiin yksiköihin perustuvaa laskentaa aktiviteetti- eli toimintoperusteiseksi (eng. activity-based) päästölaskennaksi. 


Kulutusperusteiset päästöt

Kulutusperusteinen päästölaskenta, joka tunnetaan myös taloudellisen toiminnon panos-tuotos elinkaarianalyysinä (EIO-LCA), arvioi kasvihuonekaasupäästöjä perustuen taloudelliseen dataan eri liiketoiminta-aktiviteetteihin.

Kulutusperusteisessa laskennassa päästöt lasketaan perustuen taloudelliseen tietoon, kuten hankintamenoihin, käyttäen eri menoerille ilmastovaikutuksia määritteleviä päästökertoimia. Kulutusperusteisen päästölaskennan avulla voidaan päästöt laskea nopeasti yleiskatsausten saamiseksi ja sitä voidaan soveltaa, vaikka tarkkaa aktiviteettidataa ei olisikaan saatavilla. Kulutusperusteiset päästökertoimet ovat hyviä ostettujen palveluiden päästölaskentaan, sillä niistä aiheutuvien päästöjen fyysinen mittaaminen on monimutkaista.

Kulutusperusteisen päästölaskennan hyödyt:  

  • Nopea tapa laskea päästöjä 
  • Kulutusperusteiset päästökertoimet ovat hyviä ostettujen aineettomien palveluiden päästölaskentaan
  • Taloustiedot ovat helposti saatavilla 
  • Hiilijalanjälkilaskurit ovat helposti yhdistettävissä yritysten taloudenhallinta- tai rahaliikennejärjestelmiin 

Kulutusperusteisen päästölaskennan haitat 

  • Tarkkuustaso ei ole riittävä koska lasketut päästöt eivät perustu fysiologisiin tai biologisiin prosesseihin 
  • Aktiviteettitason tietoa vaaditaan esimerkiksi GHG-protokollan mukaisessa laskennassa 
  • Kokonaispäästöjen määrän muutoksista on vaikea saada tietoa, koska laskenta perustuu rahankäyttöön 
  • Biogeenisten ja fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen erottelu ei ole mahdollista 

Aktiviteetti- eli toimintoperusteiset päästöt

Toimintoperusteinen päästölaskenta puolestaan perustuu tiettyjen aktiviteettien, kuten polttoaineenkulutuksen, liikematkustuksen ja energiankäytön, päästöjen laskentaan suorista tiedoista. Tämä menetelmä nojaa todelliseen operatiiviseen dataan, tarjoten tarkemman ja yksityiskohtaisemman päästöjen mittauksen. Sitä pidetään oikeaoppisena päästölaskennan menetelmänä, koska se suoraan yhdistää päästöt tiettyihin yritystoimiin ja -prosesseihin. 

Toimintoperusteisen laskennan hyödyt 

  • Antaa aidomman ja tarkemman kuvan päästöistä 
  • Biogeenisten ja fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen erottelu on mahdollista 
  • Mahdollistaa päästöjen kehityksen seurannan 
  • On riittävän tarkkaa päästöraportoinnin tarpeisiin 

Toimintoperusteisen laskennan haitat 

  • Tietojen kerääminen voi olla hankalaa 
  • Hitaampaa kuin kulutusperusteinen laskenta 
  • Laskentatyökalun integrointi toiminnanohjausjärjestelmään on mahdollista, mutta usein vaikeampaa kuin kulutusperusteisessa laskennassa 

Menetelmien yhdistäminen 

Kulutus- ja aktiviteettiperusteisten laskentatapojen yhdistämisen etu on niiden toisiaan täydentävissä vahvuuksissa. Kulutusperusteinen laskenta on nopeaa ja antaa hyvän yleiskatsauksen päästöihin. Sen avulla voidaan tehdä laskentaa, kun tarkkaa tietoa esimerkiksi epäsuorista päästöistä ei ole saatavilla. Kuitenkin kulutusperusteisten laskelmien tarkkuus on rajallinen laskennassa käytettyjen yleisten päästökertoimien vuoksi. 

Toisaalta taas toimintoperusteinen laskenta on tarkkaa, mutta sen toteuttaminen kaikille päästölähteille voi olla resurssi-intensiivistä ja monimutkaista. Se tarjoaa yksityiskohtaisen näkymän, joka on kriittinen päästövähennystoimenpiteiden kohdentamisen kannalta. 

Usein yrityksen päästöjen laskennassa tarvitaan molempia lähestymistapoja. Yleinen sääntö on, että suurimmat päästölähteet tulisi laskea aktiviteettiperusteisesti, mikä mainitaan myös GHG-protokollassa. Sellaiset toiminnot, joista aktiviteettitieto on vaikeasti saatavilla, voidaan hyödyntää kulutusperusteista laskentaa.  

On myös hyvien raportointitapojen mukaista kertoa läpinäkyvästi mitä menetelmää on hyödynnetty ja miksi. 

Johtopäätös 

Yhdistämällä kulutus- ja toimintoperusteista laskentaa saadaan tasapainoinen tapa laskea päästöjä. Kulutusperustainen laskenta antaa nopeasti kuvan myös epäsuorista päästöistä ja toimintoperustainen laskenta puolestaan tarjoaa tarkkuutta, jota tarvitaan kattavan kuvan saamiseksi. Yhdessä ne muodostavat vankan kehyksen tehokkaalle laskennalle ja raportoinnille, edistäen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja parempaa ilmastotyötä. 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaksi ovea
Artikkelit — touko 29, 2024

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta osana yritysvastuuraportointia 

Yrityksen päästöt
Artikkelit — touko 23, 2024

Yrityksen CO2 päästölaskenta – mistä aloittaa? 

Vihreän rahoituksen laskelma
Artikkelit — touko 08, 2024

Hiilijalanjälki- ja päästölaskenta – miten päästä alkuun?

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail