FLAG-päästölaskenta käytännössä

FLAG viittaa metsänkäytön, maankäytön ja maatalouden (Forest, land & agriculture) päästöihin – eli niihin, jotka usein muodostavat esimerkiksi elintarvikealalla toimivien yritysten suurimman päästölähteen. FLAG-päästölaskenta täydentää perinteistä Scope 1–3 -laskentaa ja auttaa tunnistamaan raaka-aineiden alkuperien ja alkutuotannon merkityksen päästöihin.

GHG-protokollan Land Sector & Removals, eli LCR-ohjeistus (joka on vielä 2025 luonnosvaiheessa), antaa viitekehyksen FLAG-päästöjen laskennalle. Se on sama ohjeistus, jota myös SBTi ohjaa käyttämään kun yritykset asettavat tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteitaan.

Webinaaritallenne FLAG-laskennasta

Webinaaritallenteella Biocoden Elina Ranta avaa FLAG-päästölaskennan perusperiaatteet sekä näyttää, miten laskenta toimii Biocoden työkaluissa.

Miksi FLAG-päästölaskenta on tärkeää?

FLAG-päästölaskennan tavoitteena on mitata ja vähentää maankäyttöön liittyviä päästöjä sekä edistää siirtymistä kohti ilmastoviisasta maankäyttöä.

FLAG-päästöt – mukaan lukien maankäytön muutokset (LUC), maankäytön CO₂-päästöt, non-CO₂-päästöt ja poistumat – muodostavat merkittävän osan elintarvikealan kokonaispäästöistä.

Niiden huomioiminen on välttämätöntä uskottavuuden, sääntelyn ja kilpailukyvyn kannalta. FLAG-laskenta täydentää Scope 1–3 -päästöjä tuoden kokonaiskuvaan tarkkuutta. Ja kun ymmärrät kokonaiskuvan päästöistä, voit tehdä vaikuttaviampia toimenpiteitä!

Miten FLAG-laskenta käytännössä toimii?

FLAG-päästöjä arvioidaan 20 vuoden ajalta maankäytön muutoksesta, koska esimerkiksi pellonraivaus on voinut tapahtua vuosia sitten. Maakohtaisia eroja on paljon – esimerkiksi Suomessa päästöt ovat korkeammat turvemaiden vuoksi.

FLAG-laskennan aloittaminen edellyttää kolmea asiaa:

1. Valmiit Scope 1–3 -laskelmat perustaksi.
2. Raaka-aineiden alkuperämaatiedot (erityisesti Scope 3, kategoria 1).
3. Yhteisesti sovittu tarkkuustaso – esimerkiksi lasketaan vain suurimmat päästölähteet.

Biocodeen julkaistiin syksyllä 2025 FLAG-päästölaskuri, jolla voi muuttaa Scope 1–3 päästölaskennat FLAG-päästöiksi napin painalluksella! Se on mahdollista kattavan FLAG-päästökerrointietokannan sekä taustalla olevien matemaattisten laskentamallien ansiosta.

FLAG vs. E/I (Energy & Industry) – mitä eroa niillä on?

FLAG-päästölaskennan yhteydessä puhutaan myös E/I-päästöistä.

• FLAG kattaa maa- ja metsätalouden sekä maaperän päästöt.
• E/I kattaa teollisuuden ja energian päästöt (esim. tuotantolaitokset ja logistiikka).

SBTi FLAG -raportointi edellyttää molempia – ja jotta vältetään tuplalaskenta, esimerkiksi traktorin polttoainepäästöt lasketaan vain yhteen kategoriaan (E/I).

Alla oleva taulukko havainnollistaa FLAG-, E/I- ja Scope-päästöjen eroja. Biocoden laskuri hyödyntää samaa tietorakennetta ja jakaa päästöt taulukon mukaisesti, jotta raportointi vastaa GHG-protokollan asettamia vaatimuksia.

Tuumasta toimeen!

Me Biocodella kannustamme yrityksiä aloittamaan FLAG-päästölaskennan osana Scope 1–3 -raportointia. Saat paremman kokonaiskuvan ilmastovaikutuksistasi, valmistaudut SBTi-tavoitteisiin ja pystyt tekemään vaikuttavia ilmastotoimia heti.