Parhaat käytännöt: Scope 1–3 -päästöjen laskeminen elintarviketeollisuudessa

Kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) tarkka mittaaminen ja hallinta on olennaista elintarvikeyrityksille, jotka pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään. Järjestimme hiljattain webinaarin otsikolla: Parhaat käytännöt: Scope 1-3 -päästöjen laskeminen elintarviketeollisuudessa. Webinaarin isännöivät Vilja Hannula ja Eveliina Heikkala, jotka tarjosivat käytännön strategioita yrityksille, jotka haluavat ymmärtää ympäristövaikutuksiaan.

Tässä oppaassa on listattuna tärkeimmät opit yllä olevasta webinaarista.

Scope 1-3 -päästöjen ymmärtäminen

Aluksi lyhyt muistutus siitä, miten yrityksen päästöt jaetaan GHG-protokollan mukaisesti. Scope 1-3 -päästöt viittaavat eri kategorioihin, joita yrityksen on seurattava:

• Scope 1: Suorat päästöt yrityksen omasta toiminnasta.
• Scope 2: Epäsuorat päästöt energiasta, jonka yritys ostaa (esim. sähkö).
• Scope 3: Kaikki muut epäsuorat päästöt, joita syntyy koko toimitusketjun aikana, mukaan lukien raaka-aineiden tuotanto ja kuljetus sekä tuotteiden hävittäminen.

Elintarvikeyrityksissä suurin osa päästöistä kuuluu tyypillisesti Scope 3 -luokkaan, koska raaka-aineilla (esim. liha, maitotuotteet, vihannekset) on niin suuri vaikutus.

Löydä oikea tasapaino toteutettavuuden ja luotettavuuden välillä

Elintarvikeyrityksiltä vaaditaan päästölaskelmia, mutta monilla on vain vähän kokemusta tai osaamista päästölaskennasta. Scope 3:n monimutkaisuus yhdistettynä tarkkuusvaatimuksiin ja luotettavaan laskentaan voi tuntua pelottavalta.

Menestyksen avain on löytää tasapaino toteutettavuuden ja luotettavuuden välillä. Tarvitset tieteeseen perustuvan lähestymistavan, mutta et halua käyttää liikaa aikaa tai resursseja tiedon keräämiseen.

Laskelmien tulisi olla riittävän kattavia, jotta ne olisivat auditointivalmiita ja tieteellisesti uskottavia, mutta ei niin yksityiskohtaisia, että ne muuttuisivat hallitsemattomiksi. On ratkaisevan tärkeää keskittyä alkuvaiheessa suuren kokonaiskuvan rakentamiseen sen sijaan, että juututtaisiin tarpeettomiin yksityiskohtiin.

Lataa esitysmateriaalit

Parhaat käytännöt: Scope 1–3 -päästöjen laskeminen elintarviketeollisuudessa -webinaarin englanninkieliset esitysmateriaalit ovat ladattavissa tästä.

Lataa slidet

Parhaat käytännöt päästöjen laskemiseen

1. Valitse tarkkuustaso vaikuttavuuden perusteella

Yritysten on priorisoitava kategoriat, joilla on suurin vaikutus. 80/20-sääntö voi olla hyödyllinen. Elintarvikeyrityksille tämä tarkoittaa keskittymistä vahvasti Scope 3 -kategoriaan, erityisesti raaka-aineisiin ja ainesosiin. Ainesosat, kuten liha, maitotuotteet ja kasvikset, muodostavat usein yli 80 % yrityksen kokonaispäästöistä. Keskittyminen näihin suurivaikutteisiin kategorioihin johtaa merkittäviin parannuksiin päästöraportoinnissa.

2. Luo toteuttamiskelpoinen tiedonkeruusuunnitelma

Kehitä toimintasuunnitelma jokaiseen Scope 1, 2 ja 3:een kuuluvaan 23:een kategoriaan. Jokaisen kategorian kohdalla tulee tunnistaa, mitä tietoja on saatavilla ja missä on puutteita. Laadi sitten suunnitelma tiedon keräämiseksi ja järjestämiseksi siten, että se noudattaa GHG-protokollan ohjeita. Noudata aikaisemmin tekemääsi priorisointityötä ja tee kunnianhimoinen suunnitelma korkean prioriteetin kategorioille, kuten raaka-aineille (esim. liha, maitotuotteet) ja kuljetuksille.

3. Käytä oletuksia tarvittaessa, mutta ole läpinäkyvä

Päästölaskennan alkuvaiheessa on hyväksyttävää käyttää oletuksia ja valistuneita arvauksia tietyissä kohdissa, kunhan oletukset ovat hyvin dokumentoituja ja perusteltuja. Esimerkiksi työntekijöiden työmatkapäästöjä laskettaessa yritykset voivat arvioida, kuinka moni työntekijä käyttää autoa ja kuinka moni joukkoliikennettä. Vaikka tulokset eivät ole täysin tarkkoja, nämä oletukset ovat hyvä lähtökohta. Läpinäkyvyys on avainasemassa – oletukset tulee selkeästi avata dokumentoinnissa ja menetelmäkuvauksissa.

4. Keskity vaikuttavuudeltaan suuriin kategorioihin

Elintarvikeyrityksissä suurin osa päästöistä syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja hankinnasta. Siksi on järkevää keskittää suurin osa tietojen keräystoimista näille alueille. Esimerkiksi hampurilaisketjun tulisi priorisoida tiedon kerääminen lihasta, maitotuotteista ja muista keskeisistä ainesosista sen sijaan, että keskittyisi vähäpäästöisiin kategorioihin, kuten toimistotarvikkeisiin.

5. Priorisoi liiketoimintatavoitteiden perusteella

Yritysten tulisi sovittaa suunnitelma laskelmien käyttötarkoituksen mukaan. Jos yritys laskee päästöjä vapaaehtoista kestävyysraporttia varten, heillä voi olla enemmän joustavuutta tarvittavan tarkkuuden tasossa. Jos laskelmat taas ovat osa virallista hiilidioksidin vähentämistavoitetta, kuten SBTi-tavoitteita, odotetaan tarkkuustasolta enemmän.

Suunnitelma jatkuvaan parantamiseen

Webinaarissa korostettiin, että ensimmäinen kerta, kun yritys laskee päästönsä, on vaikein. Alkuperäiset laskelmat voivat joissakin kategorioissa perustua pitkälti arvioihin ja oletuksiin, mutta jokainen vuosi tarjoaa mahdollisuuden parantaa tietojen keruun tarkkuutta ja laajuutta. Tärkeää on luoda järjestelmä, joka mahdollistaa jatkuvan parantamisen, jolloin tarkempaa tietoa saadaan ajan myötä.

Työkalut ja automaatio

Webinaarin aikana osallistujat kysyivät automaation mahdollisuuksista päästöraportoinnissa. Automaatiosta on tulossa yhä tärkeämpi alue. Tällä hetkellä jotkut yritykset käyttävät automatisoituja järjestelmiä tiedon keräämiseen, mutta nämä rajoittuvat usein arvioimaan päästöjä taloudellisten tietojen tai laajojen toimialatekijöiden perusteella. Ainakin toistaiseksi manuaalinen tietojen keruu ja raportointi on tarpeen, erityisesti niillä alueilla, joilla vaaditaan suurta tarkkuutta.

Johtopäätökset

Noudattamalla parhaita käytäntöjä ja keskittymällä suurivaikutteisiin alueisiin yritykset ymmärtävät ilmastovaikutuksiaan paremmin ja vähentävät päästöjään enemmän. Biocoden lähestymistapa – priorisoimalla toteutettavuutta, keskittymällä keskeisiin kategorioihin ja parantamalla tietojen tarkkuutta jatkuvasti – tarjoaa selkeän tien eteenpäin yrityksille, jotka haluavat ottaa ensimmäiset askeleensa päästöraportoinnissa.

Yrityksille, jotka aloittavat tätä matkaa, viesti on selvä: valmis on parempi kuin täydellinen. Keskity strukturoituun, läpinäkyvään lähestymistapaan, joka mahdollistaa parantamisen ajan myötä.