Siirtyykö päästövähennysten paine maatalouteen?

Heinäkuussa 2026 muun muassa MTK ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa käsiteltiin EU-komission esitystä päästökaupan keventämisestä. Keskustelussa nousi esiin huoli siitä, että päästökaupan mahdollinen löysääminen voi siirtää päästövähennyspainetta entistä enemmän muille sektoreille, kuten maatalouteen ja maankäyttöön.

Maatalouden näkökulmasta kehitys voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Tiukempia vaatimuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle
• Kasvavaa painetta maaperän hiilensidonnan lisäämiseen
• Suurempia odotuksia metsien hiilinielujen vahvistamisesta
• Lisääntyviä tarpeita päästöjen mittaamiselle ja raportoinnille.

Ilmastonmuutos on jo taloudellinen riski

Samaan aikaan viimeaikaiset sääilmiöt osoittavat, etteivät ilmastonmuutoksen vaikutukset ole enää vain pitkän aikavälin ennusteita. Ne näkyvät jo maatalouden tuotannossa ja taloudessa.

Financial Timesin mukaan Euroopan kesäkuun helleaalto pienensi viljasadon arvoa arviolta noin kahdella miljardilla eurolla.

Sääolojen vaihtelun voimistuessa tarvitaan yhä tarkempaa tietoa sekä ilmastoriskien että erilaisten viljelykäytäntöjen vaikutusten arviointiin.

Luotettavan datan avulla voidaan arvioida samanaikaisesti:

• Tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
• Maaperän hiilensidontaa
• Erilaisten viljelykäytäntöjen ilmastovaikutuksia
• Tuotannon alttiutta muuttuville ilmasto-olosuhteille.

Päästöjen vähentäminen, hiilensidonnan vahvistaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa luotettava mittaaminen on edellytys vaikuttaville ja kustannustehokkaille päätöksille.

Maatalouden päästöt on pystyttävä mittaamaan ilman kohtuutonta lisätyötä

Maankäytön päästöt muodostavat merkittävän osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mikä tekee sektorista keskeisen osan ilmastonmuutoksen hillintää.

Erityisesti maataloudessa tarvitaan käytännöllisiä ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan laskea luotettavasti ilman merkittävää lisätyötä viljelijöille. Myös monilla elintarvikealan yrityksillä on rooli sekä maatalouden päästövähennyksissä että metsien hiilinielujen vahvistamisessa esimerkiksi niiden omistamien metsäalueiden kautta.

Primääridata suoraan osaksi yritysten päästölaskentaa

Biocode on integroitunut suomalaisiin viljelysuunnitteluohjelmiin, jolloin viljelyyn liittyviä lähtötietoja voidaan hyödyntää automaattisesti elinkaariarvioinnissa.

Integraatioiden avulla:

• Viljelyn primääridata saadaan suoraan laskennan käyttöön
• Manuaalisen tiedonkeruun tarve vähenee
• Alkutuotannon tiedot voidaan yhdistää yritysten päästölaskentaan
• Laskentaa voidaan tehdä yhdenmukaisesti myös suurille tuotantomäärille.

Tällä hetkellä peltokasvien fossiilinen hiilijalanjälki voidaan laskea luotettavasti. Syksyllä Biocode julkaisee lisäksi päivitetyn GHG Protocol Land Sector and Removals Guidance -ohjeistuksen mukaisen laskentamenetelmän.

Uusi menetelmä laajentaa tarkastelua yritysten maankäytön päästöihin ja mahdollistaa myös yrityksen toiminnan aiheuttaman maankäyttöpaineen (land occupation) arvioinnin.

Kenen vastuulle päästövähennykset lopulta jäävät?

On todennäköistä, että vastuu toimitusketjujen ympäristövaikutuksista kasvaa tulevina vuosina. Olennaista on kuitenkin se, miten vastuu jakautuu ruokaketjussa.

Jos päästökauppaa kevennetään perinteisillä sektoreilla ja samalla päästövähennyksiä odotetaan yhä enemmän maataloudelta, viljelijöille voi kohdistua entistä enemmän:

• Päästöjen mittaamista
• Ympäristövaikutusten raportointia
• Uuden tiedon tuottamista toimitusketjuille
• Investointeja päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin.

Vaarana on, että vastuu siirtyy alkutuotannolle ilman vastaavia keinoja tai kannusteita samalla, kun muualla arvoketjussa sääntely kevenee.

Siksi tiedonkeruun ja raportoinnin taakkaa ei tulisi siirtää kohtuuttomasti alkutuottajille. Tarvittava tieto pitäisi pystyä keräämään mahdollisimman pitkälle automaattisesti olemassa olevista järjestelmistä ja tuotantodatasta.

Ilmastotyön on perustuttava mitattuun tietoon

Näemme Biocodella päivittäin, kuinka määrätietoista työtä yritykset tekevät päästöjen mittaamisen, raportoinnin ja vähentämisen eteen.

Haluamme jatkaa tätä työtä yhdessä asiakkaidemme kanssa tarjoamalla ratkaisuja, jotka ovat:

• Tieteellisesti luotettavia
• Reiluja kaikille ruokaketjun osapuolille
• Kustannustehokkaita toteuttaa
• Mahdollisimman pitkälle automatisoituja.

Näin ilmastotyö perustuu mitattuun tietoon, päästövähennykset voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus, ja samalla voidaan tukea sekä viljelijöiden että koko ruokaketjun kestävää kehitystä.