Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta osana yritysvastuuraportointia 

CSRD-raportoinnin yhteydessä puhutaan paljon kaksoisolennaisuudesta. Tämä käsite kumpuaa EFRAG:n kestävyysraportointistandardeista (ESRS), joissa määritellään vaatimukset CSRD-raportointiin. Yksi vaatimuksista on olennaisten vastuullisuusasioiden tunnistaminen kaksoisolennaisuusanalyysin avulla. Mitä kaksoisolennaisuudella tarkoitetaan ja miten se liittyy yrityspäästölaskentaan?  

Olennaisuusanalyysin tarkoituksena on tunnistaa yrityksen toiminnan ja sen sidosryhmien kannalta tärkeimmät vastuullisuuden osatekijät. Analyysin tulokset taas auttavat yritystä löytämään vastuullisuustyölleen oikeat painopisteet.  

Kaksoisolennaisuus on yksi tapa arvioida olennaisuutta. Sen avulla olennaisuutta tarkastellaan nimensä mukaisesti kahdesta näkökulmasta: 

1. Inside-out eli mitä vaikutuksia yrityksellä on ympäristöön ja yhteiskuntaan. 

2. Outside-in eli miten ympäristö ja yhteiskunta vaikuttavat yrityksen toimintaan ja mitä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia yritykseen kohdistuu? 

Vastuullisuuden osatekijästä siis tulee raportoida, jos se tunnistetaan olennaiseksi joko inside-out- tai outside-in-näkökulmasta tai kummastakin näkökulmasta.  

CSRD, ESRS ja kaksoisolennaisuus  

EU:n CSRD:n eli kestävyysraportointidirektiivin myötä kaksoisolennaisuuden käsite tulee osaksi yhä useamman yrityksen vastuullisuustyötä. CSRD-raportti tulee rakentaa ESRS-standardien mukaisesti ja pakollinen osa ESRS-raportointia on kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen.  

ESRS-standardeja on 12 ja ne jakautuvat kolmeen eri luokkaan: monialaisiin, aihekohtaisiin sekä alakohtaisiin standardeihin. Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla tunnistetaan ne ESRS-standardit, joista yrityksen tulee raportoida ja toisaalta myös se, mitä raportoinnista voidaan jättää pois.  

Monialaiset standardit koskevat kaikkia yrityksiä ja ne sisältävät yleiset vaatimukset kestävyysraportoinnin tekemiselle. Aihekohtaiset standardit jakautuvat 3:een eri ulottuvuuteen:

• ympäristö
• sosiaalinen ja
• hallinnollinen.

Tästä kokonaisuudesta käytetään tyypillisesti lyhennettä ESG (Environment, Social, Governance). Alakohtaiset standardit ovat vielä kehityksen alla ja ne on tarkoitus julkaista vuonna 2026.  

Mitä on hyvä huomioida kaksoisolennaisuusanalyysin tekemisessä? 

Lainsäädäntö ja standardit eivät määritä, millä menetelmällä kaksoisolennaisuusanalyysi tulisi toteuttaa. Prosessin tulee kuitenkin sisältää oleelliset vaiheet, joiden avulla tärkeät vastuullisuusteemat tunnistetaan ja analysoidaan. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arviointi tulee perustaa luotettavaan dataan ja koko prosessi pitää dokumentoida läpinäkyvästi.  

Ensimmäisenä tulee tunnistaa yritykselle merkittävimmät vastuullisuusteemat. Apuna käytetään sekä sisäistä dataa, esimerkiksi tilikirjanpitoa ja aikaisempia ESG-raportteja, että ulkoista dataa, kuten sidosryhmähaastetteluita ja relevantteja toimialaraportteja. 

Kun merkittävimmät vastuullisuusteemat on tunnistettu, tulee kvantifioida niihin liittyvät vaikutukset sekä taloudelliset riskit ja mahdollisuudet eli hyödyntää inside-out ja outside-in-lähestymistapoja.

Kaksoisolennaisuusarviointi tulee todentaa kolmannen osapuolen toimesta ja sen tulokset tulee sisällyttää osaksi vastuullisuusraporttia.  

Kaksoisolennaisuuden arviointi on laaja ja moniulotteinen prosessi, johon tulee varata aikaa ja resursseja. Sitä ei voi suorittaa vain parin yrityksen johtohenkilön toimesta ja ainoastaan heidän näkemyksiinsä perustuen. Sen sijaan prosessiin tulee osallistaa tunnistettuja arvoketjussa toimivia sidosryhmiä, kuten asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. 

Raportointivaatimusten ulottuessa uusiin osa-alueihin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen lisäksi vesi- ja biodiversiteettivaikutuksiin, on hyvä varmistaa, että prosessiin on varattu riittävästi osaajia ja että tarvittavat datapisteet sekä sidosryhmät tunnistetaan jo hyvissä ajoin. Huolellisesti tehty olennaisuusarviointi on pohja luotettavalle CSRD-raportille. 

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja päästölaskenta

Kaksoisolennaisuusanalyysillä on myös linkki yrityksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan, sillä ympäristöön liittyvän aihekohdan ensimmäinen standardi (ESRS-E1) koskee ilmastonmuutosta. Standardin mukaan yrityksen tulee mm. raportoida, kuinka suuret päästöt yrityksen toiminnasta syntyy, miten päästökehitystä seurataan, millaisia ilmastotavoitteita yrityksellä on ja mitä käytänteitä yrityksellä jo on päästöjen vähentämiseksi. Päästölaskenta tulee suorittaa GHG-protokollan laskentaohjeistusten mukaisesti. 

ESRS E1:n mukaan päästöt tulee laskea Scopeille 1 ja 2 sekä niille Scope 3 –kategorioille, joiden on tunnistettu olevan merkityksellisiä yrityksen toiminnan kannalta. Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla nämä merkittävimmät päästölähteet voidaan tunnistaa. 

Lisäksi yrityksen CSRD-raportista tulee käydä ilmi, miten yrityksen kannalta merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen ilmastonmuutokseen on kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tunnistettu. Raportissa tulee esimerkiksi täsmentää, mitä dataa arvioinnissa on käytetty, millaisia ilmastonmuutosskenaarioita yritys on hyödyntänyt ja miten potentiaaliset nykyiset sekä tulevat päästölähteet on tunnistettu.  

ESRS-E1-standardissa myös määritellään, mitä muita tuloksia päästölaskennasta tulee raportoida Scope 1-3 laskennan tuloksien lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi energia- ja päästöintensiteetit liikevaihtoon suhteutettuina, yrityksen varastoiman tai sitoman hiilen määrä sekä fossiilisen, uusiutuvan ja ydinenergian kulutus.  

Aloita hyvissä ajoin ja valmistaudu tehokkaasti 

CSRD-raportointiin vaadittava kaksoisolennaisuus tuo monille yrityksille lisää työkuormaa, mutta toisaalta uudet näkökulmat vastuullisuusteemojen tarkasteluun saattavat kirkastaa vastuullisuustyön painopisteitä entistä tehokkaammin ja tarjota työkaluja myös yritystoiminnan muiden osa-alueiden kehittämiseen. Me Biocodella autamme yrityksiä tunnistamaan ne merkitykselliset päästölähteet, joiden laskenta tulisi sisällyttää CSRD:n mukaiseen raporttiin.