The Corporate Sustainability Reporting -direktiivi (CSRD) & tulevat kestävyysraportointivaatimukset

Päivitys 19.12.2025: EU.n Omnibus-aloite aiheutti merkittäviä muutoksia CSRD-raportointivelvoitteisiin. Lue täältä muutokset paketissa.

Tästä artikkelista on poistettu vanhentuneet viittaukset siihen, ketä CSRD koskettaa.

Yritysten kestävyysraportointi muuttuu vuonna 2024, kun Euroopan komission CSRD – The Corporate Sustainability Reporting Directive – astuu asteittain voimaan. Muutos parantaa EU:n alueella toimivien yritysten kestävyysraportoinnin laatua ja yhdenmukaisuutta. Direktiivi on päivitys nykyiseen ei-taloudelliseen raportointiin liittyvään direktiiviin (NFRD), joka otettiin käyttöön vuonna 2014. 

CSRD:n ensisijaisena tavoitteena on parantaa yritysten vastuullisuusraportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Sen tarkoituksena on tarjota sijoittajille, sidosryhmille ja yleisölle luotettavaa tietoa yrityksen ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa (ESG) -toiminnasta. Tällä direktiivillä pyritään helpottamaan kestäviä investointeja, kannustamaan vastuullisia liiketoimintatapoja ja edistämään siirtymistä kestävämpään talouteen. Direktiivi ja raportointistandardit kuitenkin määrittävät vain sen, mitä ja miten raportoidaan – se ei siis säätele miten yritysten tulee toimia kestävyyskysymyksissä. Siihen on valmisteilla direktiivi huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). 

Mistä asioista raportoidaan – ja miten? 

CSRD:n vaikutuspiirissä olevien yritysten on raportoitava eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS, European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Standardit kehitetään linjassa jo olemassa olevien vastuullisuusraportoinnin standardien, viitekehysten ja aloitteiden kanssa (mm. GRI & SASB). 

Standardit auttavat yrityksiä mittaamaan ja hallitsemaan vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja kehittämään omaa toimintaa yhä kestävämmäksi. Kestävyysraportointi, joka aikaisemmin myös vastuullisuusraportointina tunnettiin, on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 

Ympäristö, jonka alle luetaan muun muassa: 

• sekä oman toiminnan että arvoketjun päästöt (Scope 1, 2 ja 3) 
• veden käyttö 
• toimintatavat, joilla ehkäistään biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia 
• sivu- ja jätevirtojen määrä ja käsittely 

Sosiaalinen, muun muassa:  

• työntekijöiden monimuotoisuus 
• Ihmisoikeudet koko arvoketjussa 
• toimenpiteet asianmukaisten työolojen järjestämiseen: terveys, turvallisuus ja palkkaerot 
• vaikutuspiiriin kuuluvat yhteisöt, kuluttajat sekä loppukäyttäjät ja niihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten ehkäisy 

Hyvä hallintotapa, esimerkiksi  

• riskienhallinta ja sisäinen valvonta 
• omistajuus, riippumattomuus ja valvonta 
• vastuulliset liiketoimintatavat 
• Eettiset ohjeistukset mm. lahjonnan ja korruption torjumiseksi 

CSRD asettaa yrityksille velvoitteen hankkia ulkopuolinen varmuus yritysvastuuraporteistaan. Tällä pyritään lisäämään raportoitujen tietojen luotettavuutta.  

Kestävyystiedot julkaistaan avoimeen digitaaliseen tietokantaan, mikä mahdollistaa yritysten datan tarkastelun läpinäkyvästi, mikä voi omalta osaltaan vähentää viherpesua. Tällä pyritään myös parantamaan raportoitujen tietojen saatavuutta, vertailukelpoisuutta ja käytettävyyttä. 

Kestävyystiedon keräys, hallinta ja laatu

Vaatimusten mukaisten tietojen kerääminen, hallinta sekä laadun varmentaminen vaatii yrityksiltä resursseja – sekä työaikaa että työkaluja. Oman toiminnan tiedot ovat usein helpommin saatavissa ja varmennettavissa mutta arvoketjun tiedot voivat olla hankalampi rasti.

CSRD vaatii esimerkiksi GHG-protokollan mukaisten Scope 3 -päästöjen, eli arvoketjun päästöjen laskentaa. Lisäksi yritysten on tunnistettava arvoketjuissa toimivien työntekijöiden ihmisoikeusvaikutuset sekä tehtävä toimenpidesuunnitelma negatiivisten vaikutusten torjumiseksi.

Tietoa siis tarvitaan yhä enemmän arvoketjun toimijoilta: kumppaneilta, alihankkijoilta ja raaka-ainetoimittajilta. Tiedon keruun tulee olla tehokasta mutta laadukasta ja yhdenmukaista. Kaikissa tilanteissa tämä ei ole mahdollista, jolloin standardi mahdollistaa primääridatan lisäksi myös sekundääridatan käytön.

Nyt on siis aika kääriä hihat ja panostaa tiedonkeruun prosesseihin ja järjestelmiin, sekä aloittaa yhteistyö arvoketjujen toimijoiden kanssa laadukkaan tiedon varmistamiseksi!

Lue seuraavaksi:
📖 Opas päästöjen ja hiilijalanjäljen laskentaan
🥘 Ruuan ilmastovaikutusten raportointi on murroksessa
🤓 ESRS E1 – Mitä se tarkoittaa?