Välitön keino vähentää maatalouden päästöjä: Hiiliviljelyn hyödyt ohran viljelyssä

Hiiliviljelyn hyödyt ovat ilmaston kannalta merkittäviä – teimme ohran viljelymenetelmistä analyysin, joka paljasti, että hyödyntämällä hiiliviljelymenetelmiä voimme käytännössä kumota suurimman osan, ellei jopa kaikkia ohran viljelyyn liittyvistä päästöistä.

Maatalous on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja, mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia hiilen sitomiseen maaperään oikeanlaisilla viljelymenetelmillä.

Analyysin perusteella ohran viljely kivennäismaalla aiheuttaa noin 1800 kg CO2e/ha/vuosi vapautuvia fossiilisia päästöjä lohkoa kohti. Näistä päästöistä noin 60 % johtuu suorista ja epäsuorista N2O-päästöistä, joiden osuus on noin 1077 kg CO2e/ha.

Kuitenkin jo pelkkä kyntötapojen muuttaminen suorakylvöksi mahdollistaa maaperän hiilensidonnan 1163 kg CO2e/ha/vuosi, mikä riittää kumoamaan suorat ja epäsuorat N2O-päästöt.

Lisäämällä hiilisyötteitä, kuten kerääjä- ja suojakasvien käyttöä, nurmien ja typensitojakasvien lisäämistä viljelykiertoon sekä viherlannoitusta, viljelijät voivat sitoa maaperään jopa 1421 kg CO2e/ha/vuosi.

Mielenkiintoinen havainto analyysissa oli myös se, että toteuttamalla kaikki hiiliviljelytoimenpiteet – suorakylvö, suuri kasviperäinen hiilisyöte ja karjanlannan säännöllinen käyttö lannoituksessa – viljelijä voi sitoa maaperään jopa yli 7300 kg CO2e/ha/vuosi. Tämä määrä on neljä kertaa suurempi kuin kivennäismaapellon fossiilisten päästöjen kokonaismäärä.

Miten analyysin laskenta toteutettiin?

Analyysissa hyödynnettiin ProAgrian lohkotietokanta-aineistoa ohran sato- ja tuotantotietojen arvioimiseksi. Polttoaineen kulutus arvioitiin keskiarvoisten kulutusten perusteella, ja eri viljelytuotantopanosten päästökertoimet perustuivat tarkkoihin tietokantoihin ja virallisiin tilastoihin.

Analyysia varten muodostettiin lähtötilanne ja kolme erilaista skenaariota, jotka koskivat maanviljelyn käytäntöjen muutoksia. Skenaarioita verrattiin tilanteeseen, jossa peltolohko kynnettiin, ohran kasvatuksessa käytettiin monokulttuuria, kasvintähteet jätettiin pellolle eikä kerääjäkasveja tai karjanlantaa hyödynnetty. Hiiliviljelytoimenpiteitä lisättiin skenaarioihin yksi kerrallaan, ja tulokset auttoivat ymmärtämään erilaisten viljelytavan muutosten vaikutuksia ohran viljelyn päästöihin ja maaperän hiilensidontaan.

1. Ensimmäisessä skenaariossa siirryttiin kynnöstä suorakylvöön.
2. Toisessa skenaariossa kasvien hiilisyötettä kasvatettiin eri kasvitoimenpiteiden avulla.
3. Kolmannessa skenaariossa yhdistettiin suorakylvö ja lisätty hiilisyöte. Tämä skenaario hyödynsi molempia hiiliviljelyn toimenpiteitä.

Maataloudessa on mahdollisuudet merkittäviin ilmastotekoihin

Tämä analyysi vahvistaa käsitystä siitä, että hiiliviljelyn periaatteet tarjoavat konkreettisen ratkaisun maatalouden ilmastohaasteisiin. Maanviljelijät voivat pienentää merkittävästi ohran viljelyyn liittyviä päästöjä muuttamalla viljelyn käytäntöjä hiiliviljelyn suuntaan. Tämä ei ainoastaan vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan myös parantaa maaperän hedelmällisyyttä ja kestävyyttä.

Näiden tulosten avulla maanviljelijät voivat tehdä tietoisempia päätöksiä viljelymenetelmiensä suhteen. Yksinkertaiset muutokset viljelykäytännöissä voivat johtaa merkittäviin ilmastohyötyihin.

On kuitenkin huomioitava, että maaperän hiilivarannon laskennassa on epävarmuuksia, ja laskentaa tutkitaan paraikaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Olemme sitoutuneet BSAG:n Itämeri-sitoumuksessamme kehittämään hiilijalanjälkilaskuria siten, että se tunnistaa hiiliviljelyn toimenpiteiden vaikutukset maaperän hiilensidontaan. Laskurimme avulla tuhannet maatilayrittäjät ympäri Suomen saavat paremman ymmärryksen ilmastovaikutuksistaan ja voivat kehittää toimintaansa hiiliviljelyn edistämiseksi.