Elintarvikkeen hiilijalanjälki kilpailueduksi: Miksi vähentää päästöjä

Elintarvikkeen pieni hiilijalanjälki on kuluttajille yhä tärkeämpi valintakriteeri ja siitä on muodostumassa tärkeä kilpailutekijä markkinoilla. Vähäpäästöisyydestä on tullut merkittävä kilpailutekijä kotimaisten elintarvikkeiden viennissä ja tulevaisuudessa se voi olla yrityksen elinehto.

Hiilijalanjälki on mittari, joka mittaa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää, jotka vapautuvat ilmakehään yksilön tai organisaation toimintojen seurauksena. Yritykset ovat yhä tietoisempia hiilijalanjäljen pienentämisen merkityksestä niin ympäristösyistä, kuin myös kilpailuetuna markkinoilla.

“Sitä saat mitä mittaat” on tunnettu lausahdus liiketoiminnan kehityksessä. Lausahdusta voi soveltaa myös vastuullisuuskentällä: jos yritys mittaa tuotteistaan muodostuvaa hiilijalanjälkeä, se voi tehdä tehokkaampia toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Säästöjä ja ympäristöhyötyjä

Hiilijalanjäljen pienentäminen voi auttaa yrityksiä säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Yritykset voivat vähentää energiankulutustaan investoimalla uusiuvaan energiaan, kuten aurinko- ja tuulienergiaan. Tämä ei vain vähennä hiilidioksidipäästöjä, vaan myös säästää rahaa energialaskuissa. Lisäksi yritykset voivat vähentää hiilijalanjälkeä ottamalla käyttöön kestäviä käytäntöjä, kuten kierrätysmateriaaleja tuotteissaan, pakkausjätteen vähentämistä ja energiatehokkaita toimintatapoja.

Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristöstä ja etsivät yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Siksi yritykset, jotka voivat osoittaa sitoutumisensa hiilijalanjäljen pienentämiseen, voivat saada kilpailuetua. Kuluttajat suosivat enenevissä määrin yrityksiä, joka käyttää uusiutuvia energialähteitä, kierrättää materiaaleja ja jolla on alhainen hiilijalanjälki.

Pienempi riski, parempi brändi

50 % maailmanlaajuisesta markkina-arvosta raportoi rahoittajille ilmastovaikutuksiaan Carbon Disclosure Projectin (CDP) kautta vuonna 2020. Se kertoo, että sijoittajat arvioivat yhä enemmän ilmastovaikutuksia osana riskienarviointiaan.

Ilmastovastuulliset yritykset ovat pienempi riskisiä ja niillä on parempi brändi-imago, mikä houkuttelee sekä asiakkaita että sijoittajia. Sijoittajat etsivät salkkuihinsa yhä enemmän yrityksiä, joilla on myönteinen vaikutus ympäristöön. Siksi yrityksillä, joilla on alhainen hiilijalanjälki, voi olla paremmat mahdollisuudet saada investointeja ja rahoitusta.

Kaiken kaikkiaan hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole vain hyväksi ympäristölle, vaan se voi myös tarjota kilpailuetua markkinoilla. Yritykset, jotka ovat sitoutuneet kestään kehitykseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, voivat säästää kustannuksia, houkutella enemmän asiakkaita ja sijoittajia sekä parantaa brändi-imagoaan. Siksi yritysten on tärkeää mitata hiilijalanjälkeään ja ryhtyä toimiin sen pienentämiseksi.

Kinnusen Myllyn hyödyntää hiilijalanjälkilaskentaa liiketoiminnassa

Jatkuvatoimisella hiilijalanjälkilaskennalla yritykset voivat kehittää yhä vastuullisempia tuotebrändejä. Näin on tehnyt myös asiakkaamme Kinnusen Mylly 65 Oats -tuotteillaan.

Kinnusen Myllyn liikevaihdosta viennin osuus on noin kymmenen prosenttia ja kohdemaat sijaitsevat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomalaiselle puhtaalle kauralle on kysyntää myös kuluttajapuolella, mutta yritys on tällä hetkellä keskittynyt tukkuasiakkaisiin.

Yhtiö selvittää koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen pellolta valmiiksi tuotteeksi. Hiilijalanjäljen selvittämiseen Kinnusen Mylly käyttää Biocoden hiilijalanjälkilaskuria, jota se käyttää päästöjen seuraamiseen ja kehittämiseen.

Biocoden avulla yritys on saanut selville, että tuotekohtaisista päästöistä yli 95 prosenttia tulee alkutuotannosta. Selvittämällä päästöjään Kinnusen Mylly haluaa ymmärtää, millä toimenpiteillä he voivat vaikuttaa tuotteidensa ympäristöystävällisyyteen esimerkiksi sopimusviljelijöidensä kanssa.

Meille oli iso oivallus ymmärtää, että siinä vaiheessa, kun kaura saapuu meille jalostettavaksi, lopputuotteemme hiilijalanjäljestä on käytännössä muodostunut jo yli 90 prosenttia.

Annu Kuurre, talousjohtaja, Kinnusen Mylly

Lue lisää Kinnusen Myllyn työstä Maaseudun Tulevaisuudesta.