CSRD-kestävyysraportointi – mitä EU:n Omnibus muuttaa?

EU:n yritysvastuuraportointiin on tullut merkittävä muutos. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet niin sanotun Omnibus I -paketin, joka muuttaa olennaisesti sekä CSRD-kestävyysraportointia että CSDDD-yritysvastuudirektiiviä.

Tämän päivityksen myötä CSRD:n soveltamisala kapenee huomattavasti, raportointiaikataulu siirtyy eteenpäin ja erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvaa epäsuoraa raportointipainetta kevennetään.

Tässä artikkelissa kerromme mitä CSRD nyt tarkoittaa, keitä se koskee ja mitä tämä merkitsee ruokaketjun yrityksille.

Mikä CSRD on?

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n direktiivi, joka velvoittaa tietyt yritykset raportoimaan kestävyysvaikutuksistaan osana vuosiraportointiaan.

Raportointi perustuu ESRS-standardeihin (European Sustainability Reporting Standards) ja kattaa mm.:

• ilmastopäästöt (Scope 1–3)
• luonnonvarojen ja maankäytön vaikutukset
• sosiaaliset ja hallinnolliset tekijät
• riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet (double materiality)

Ketä CSRD nyt oikeasti koskettaa?

Omnibus I -uudistuksen jälkeen CSRD-raportointivaatimukset koskettavat vain kaikkein suurimpia yrityksiä.

CSRD:n uusi soveltamisala:

Yritys kuuluu CSRD:n piiriin vain, jos molemmat ehdot täyttyvät:

• yli 1 000 työntekijää, ja
• yli 450 miljoonan euron liikevaihto

Tämä koskee:

• EU:n alueella pääkonttoria pitäviä yrityksiä
• Muita kuin EU-alueen yrityksiä, jotka
  • tuottaa yli 450 M€ liikevaihtoa EU:ssa kahden peräkkäisen vuoden ajan, ja
  • sillä on EU:ssa tytäryhtiö tai sivuliike, jonka liikevaihto ylittää 200 M€

Milloin raportointi alkaa?

• Ensimmäinen CSRD-raportointivuosi on 2027
• Kestävyysraportti julkaistaan vuonna 2028

Yritykset, jotka olivat jo aiemmin CSRD:n piirissä (ns. “wave 1”), mutta jäävät nyt uusien rajojen ulkopuolelle, voivat joutua raportoimaan vielä vuoteen 2027 asti, ellei kansallinen lainsäädäntö vapauta niitä.

Hyvä uutinen pk-yrityksille: arvoketjun tietopyyntöihin tuli raja

Yksi Omnibus-uudistuksen tärkeimmistä muutoksista koskee arvoketjua.

Arvoketjun tietopyyntöjen katto

Yritykset, joilla on:

• alle 1 000 työntekijää,

saavat kieltäytyä CSRD-raportointia varten esitetyistä lisätietopyynnöistä, jos ne ylittävät vapaaehtoisten raportointistandardien (VSME) vaatimukset.

👉 Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuret yritykset eivät voi siirtää CSRD-raportointitaakkaa rajattomasti pienemmille toimittajille.

Yritykset voivat myös antaa itseilmoituksen, jota raportointivelvollisen ei tarvitse varmentaa, ellei se ole selvästi virheellinen.

Käytännössä kuitenkin kestävyystiedon kerääminen on edelleen tärkeää rahoituksen saamisen näkökulmasta, päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi sekä yrityksen toiminnan kehittämiseksi.

Joustoa tiedonkeruuseen ja poikkeuksiin

CSRD sisältää nyt useita helpotuksia:

• Jos kaikkea arvoketjutietoa ei saada, yritys voi kolmen vuoden ajan selittää:
  • miksi tietoa ei ole saatavilla
  • mitä on yritetty
  • miten tiedonkeruuta kehitetään
• Tietyt tiedot voidaan jättää raportoimatta, jos:
  • ne vaarantavat liikesalaisuuksia
  • ne ovat luottamuksellisia tai luokiteltuja
  • ne liittyvät turvallisuuteen tai yksityisyyteen

Entä toimialakohtaiset ESRS-standardit?

Alkuperäisessä CSRD:ssa oli suunnitelma toimialakohtaisista pakollisista ESRS-standardeista.

🔔 Tämä on nyt poistettu.

Tilalle tulee:

• vapaaehtoista toimialakohtaista ohjeistusta,
• ei sitovia raportointivaatimuksia.

Tämä on erityisen tärkeää ruokasektorille, jossa raportointikäytännöt ovat olleet vielä kehittymässä.

Lyhyesti CSDDD (yritysvastuudirektiivi)

Omnibus I muutti myös CSDDD:tä merkittävästi:

• Koskee vain yrityksiä, joilla on:
  • yli 5 000 työntekijää, ja
  • yli 1,5 miljardin euron liikevaihto
• Pakollinen siirtymäsuunnitelma poistettiin EU-tasolla
• Due diligence -vaatimukset säilyvät riskiperusteisina
• Sakkojen enimmäistaso laskettiin 3 %:iin liikevaihdosta

CSDDD astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2029.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Suurin osa pk-yrityksistä ei kuulu CSRD:n piiriin
• Arvoketjuissa raportointipaine kevenee merkittävästi
• Silti:
  • asiakasvaatimukset
  • SBTi-tavoitteet
  • tuotekohtaiset hiilijalanjäljet
    pitävät ilmastodatan edelleen liiketoiminnallisesti relevanttina

👉 CSRD ei ole enää ensisijainen ajuri kaikille – mutta luotettava päästölaskenta on yhä kilpailuetu.

Miten Biocode auttaa?

Biocode tukee yrityksiä:

• tuotekohtaisten hiilijalanjälkien laskennassa
• Scope 1–3 -päästölaskennassa
• SBTi- ja FLAG-vaatimuksiin valmistautumisessa
• ruokaketjun tiedonkeruussa ilman raskasta manuaalityötä

📩 Ota yhteyttä, jos haluat ymmärtää, mitä raportointia tai laskentaa juuri teiltä oikeasti tarvitaan.