Yhteystiedot
Kirjaudu
Kokeile nyt

Ruoantuotannon hiilinielut mukaan elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskentaan

Biocode icon

Biocode

Climate Observer

Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä saadaan todenmukainen kuva, kun sen laskennassa otetaan päästöjen lisäksi huomioon myös alkutuotannon sitoma hiili, eli ruoantuotannon hiilinielut.

BIOHILA-hankkeessa tutkimustieto maanviljelyn hiilinieluista sovelletaan Biocoden hiilijalanjälkilaskuriin. Entistä tarkemman hiilitaselaskennan pilotointi alkoi syksyllä 2021 ja ensimmäiset yritykset ovat jo lähteneet mukaan.

Maailman ruokajärjestelmä tuottaa noin kolmanneksen globaaleista päästöistä. Päästövähennysten lisäksi juuri maankäyttösektorilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda positiivisia ilmastovaikutuksia hiilinielujen ja -varastojen muodossa: Aina, kun kasvin juuret sitovat kasvaessaan ilmakehästä hiiltä maaperään, syntyy hiilinielu.

Hiilinielujen laskennan haasteena on ollut, että maaperän hiilensitomiskyky vaihtelee ja tästä on hyvin vähän yksityiskohtaista tutkimustietoa. On välttämätöntä ymmärtää mistä viljelyn hiilijalanjälki muodostuu, jotta ruuantuotannon todelliset ilmastovaikutukset saadaan laskettua aina alkutuotannosta kuluttajalle asti ja kannustaa ruokaketjun toimijoita kasvattamaan hiilinieluja alkutuotannossa.

Ernesto Hartikainen, toimitusjohtaja, Biocode

Konkreettista tietoa maaperän hiilensidontakyvystä

BIOHILA on Biocoden, Ilmatieteen laitoksen, Valion ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, joka on osa Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 käynnistämää Nappaa hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä, joilla tuotetaan tarkkaa tietoa peltojen biomassan kyvystä sitoa hiiltä maaperään. Biocode työskentelee tiiviisti myös Luonnonvarakeskuksen, VTT:n, ProAgrian, ja BSAG:n asiantuntijoiden kanssa aiheen parissa.

”Menetelmien kehittämisen pohjaksi kerätään konkreettista dataa hiilen sitoutumisen vaihtelusta maanviljelysyklin eri vaiheissa ja siitä, miten esimerkiksi viljelytavat ja maaperän koostumus vaikuttavat maaperän hiilensidontakykyyn”, Hartikainen kertoo.

Ilmatieteen laitos kerää hankkeessa dataa tieteellisin menetelmin ja Biocode soveltaa tutkimusta oman verkkopalvelunsa kehittämisessä.

”Luomme aidon datan pohjalta matemaattisia malleja, jotka ottavat huomioon esimerkiksi viljeltävät kasvilajit ja maaperän ominaisuudet ja niiden vaikutukset hiilinieluihin ja kasvihuonekaasupäästöihin”, sanoo Hartikainen.

”Kun elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskennassa otetaan päästöjen lisäksi mukaan myös hiilen sidonta maaperään, kyetään elintarviketuotteiden hiilijalanjälkeen kytkemään suoremmin kannusteita, joilla esimerkiksi päivittäistavarakaupassa tehty ostos tukisi alkutuottajien hiiliviljelyä.”

Yritykset ja viljelijät mukana pilotoinnissa

Verkkopalvelun uusia ominaisuuksia pilotoitiin sekä elintarvikeyritysten että heidän sopimusviljelijöidensä kanssa.

”Löysimme mukaan eteenpäin katsovia yrityksiä ja viljelijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita tuotteidensa ilmastovaikutuksista. Mukana oli monenlaisia osallistujia, joiden avulla palvelusta saadaan kehitettyä mahdollisimman käyttökelpoinen eri tahojen tarpeisiin”, Hartikainen summaa.

Kehitystyössä kartoitetettiin myös, minkälaisia yhteisiä tarpeita yrityksillä on liittyen raaka-ainetuottajien ilmastovaikutusten arviointiin.

Alkutuotannon osuus hiilijalanjäljestä ratkaiseva

Utajärveläinen perheyritys Kinnusen Mylly valmistaa gluteenittomia 65 Oats -kauratuotteita etupäässä vientiin sopimusviljelijöiltä hankitusta kaurasta. Kinnusen Mylly käyttää Biocoden verkkopalvelua hiilijalanjäljen laskentaan ja yritys lähtee pilotoimaan ensimmäisten joukossa myös hiilinielujen laskentapuolta.

Talousjohtaja Annu Kuure tietää omasta kokemuksesta, että alkutuotannon osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on kriittinen.

Meille oli iso oivallus ymmärtää, että siinä vaiheessa, kun kaura saapuu meille jalostettavaksi, lopputuotteemme hiilijalanjäljestä on käytännössä muodostunut jo yli 90 prosenttia.

Annu Kuurre, talousjohtaja, Kinnusen Mylly

Kinnusen Mylly lähti projektiin mukaan, koska Kuuren mielestä on välttämätöntä ymmärtää, mistä sopimusviljelijöiden tuotannon hiilijalanjälki muodostuu ja miten ilmastovaikutuksia voi todennetusti parantaa hiilen sidonnalla.

”Jatkossa voimme seurata hiilijalanjäljen kehitystä Biocoden työkalun avulla ja tehdä sopimusviljelijöiden kanssa yhdessä työtä tuotteidemme ilmastovaikutusten pienentämiseksi.”

💚 Lue lisää asiakkaidemme tarinoita!

Kokeile maksutta.
Ilman sitoumuksia.

Liity mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan! Laskuriin kirjautumalla pääset välittömästi tutkimaan ja testaamaan hiilijalanjälkilaskentaa.

  • Checkcircle

    14 päivän ilmainen kokeilujakso, ilman luottokorttitietojen syöttämistä

  • Checkcircle

    TESTAA HIILIJALANJÄLKI- JA PÄÄSTÖLASKURIA

    Täydet käyttöoikeudet yrityksen päästöjen- ja tuotteiden hiilijalanjälkien laskentaan

Koulutus-, tuki- ja raportointipalvelut sisältyvät maksulliseen versioon. Tuottajien ja viljelijöiden henkilökohtainen käyttö on ilmaista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Webinaari hiilijalanjäljen laskentaan
Artikkelit — huhti 10, 2024

Hiilijalanjäljen laskenta -webinaari 8.5.2024

Uutiset — maalis 12, 2024

Miten Biocode vastaa Luken kehittämiin ympäristöjalanjäljen laskenta- ja viestintäohjeisiin?  

Maankäyttösektori
Artikkelit — helmi 21, 2024

Mitä SBTi FLAG-ohjeistus tarkoittaa yrityksille? 

Pysy kärryillä ja tilaa viestimme ilmastosta, elintarvikealasta ja ruuan tuotantoketjusta suoraan sähköpostiisi!




    Biocode on sitoutunut suojelemaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi. Täyttämällä lomakkeen annat Biocodelle luvan käsitellä henkilötietojasi tietosuojakäytännön mukaisesti.




    Iconboxmail