Aug 26, 2021 — Uutiset

Ruoantuotannon hiilinielut mukaan elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskentaan

Biocode  profile picture
Biocode
Climate Observer

Jotta elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä saadaan todenmukainen kuva, sen laskennassa kuuluu päästöjen lisäksi ottaa huomioon myös alkutuotannon sitoma hiili. Biocode on mukana BIOHILA-hankkeessa, jossa tutkimustieto maanviljelyn hiilinieluista sovelletaan Biocoden verkkopalveluun. Entistä tarkemman hiilitaselaskennan pilotointi alkaa syksyllä 2021 ja ensimmäiset asiakasyritykset ovat jo lähteneet mukaan.

Maailman ruokajärjestelmä tuottaa noin kolmanneksen globaaleista päästöistä. Päästövähennysten lisäksi juuri maankäyttösektorilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda positiivisia ilmastovaikutuksia hiilinielujen ja -varastojen muodossa: Aina, kun kasvin juuret sitovat kasvaessaan ilmakehästä hiiltä maaperään, syntyy hiilinielu.

”Hiilinielujen laskennan haasteena on ollut, että maaperän hiilensitomiskyky vaihtelee ja tästä on hyvin vähän yksityiskohtaista tutkimustietoa. On välttämätöntä ymmärtää mistä viljelyn hiilijalanjälki muodostuu, jotta ruuantuotannon todelliset ilmastovaikutukset saadaan laskettua aina alkutuotannosta kuluttajalle asti ja kannustaa ruokaketjun toimijoita kasvattamaan hiilinieluja alkutuotannossa”, taustoittaa Biocoden toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen.

Konkreettista tietoa maaperän hiilensidontakyvystä

BIOHILA on Biocoden, Ilmatieteen laitoksen, Valion ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, joka on osa Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 käynnistämää Nappaa hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä, joilla tuotetaan tarkkaa tietoa peltojen biomassan kyvystä sitoa hiiltä maaperään. Biocode työskentelee tiiviisti myös Luonnonvarakeskuksen, VTT:n, ProAgrian, ja BSAG:n asiantuntijoiden kanssa aiheen parissa.

”Menetelmien kehittämisen pohjaksi kerätään konkreettista dataa hiilen sitoutumisen vaihtelusta maanviljelysyklin eri vaiheissa ja siitä, miten esimerkiksi viljelytavat ja maaperän koostumus vaikuttavat maaperän hiilensidontakykyyn”, Hartikainen kertoo.

Ilmatieteen laitos kerää hankkeessa dataa tieteellisin menetelmin ja Biocode soveltaa tutkimusta oman verkkopalvelunsa kehittämisessä.

”Luomme aidon datan pohjalta matemaattisia malleja, jotka ottavat huomioon esimerkiksi viljeltävät kasvilajit ja maaperän ominaisuudet ja niiden vaikutukset hiilinieluihin ja kasvihuonekaasupäästöihin”, sanoo Hartikainen.

”Kun elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskennassa otetaan päästöjen lisäksi mukaan myös hiilen sidonta maaperään, kyetään elintarviketuotteiden hiilijalanjälkeen kytkemään suoremmin kannusteita, joilla esimerkiksi päivittäistavarakaupassa tehty ostos tukisi alkutuottajien hiiliviljelyä.”

Yritykset tervetulleita pilottiprojektiin

Verkkopalvelun uusia ominaisuuksia lähdetään pilotoimaan syksyllä sekä elintarvikeyritysten että heidän sopimusviljelijöidensä kanssa.

”Etsimme mukaan eteenpäin katsovia yrityksiä ja viljelijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita tuotteidensa ilmastovaikutuksista. Toivomme saavamme mukaan monenlaisia osallistujia, jotta palvelusta saadaan kehitettyä mahdollisimman käyttökelpoinen eri tahojen tarpeisiin”, Hartikainen summaa.

Syksyn kehitystyö käynnistyy työpajalla, jossa kartoitetaan minkälaisia yhteisiä tarpeita yrityksillä on liittyen raaka-ainetuottajien ilmastovaikutusten arviointiin. Mukaan otetaan myös viljelijöitä, koska projektissa kehitetään heille suunnattua Biocode Producer -verkkopalvelua.

Ensimmäiset yritykset ovat jo ilmoittautuneet pilottiin.

Alkutuotannon osuus hiilijalanjäljestä ratkaiseva

Utajärveläinen perheyritys Kinnusen Mylly valmistaa gluteenittomia 65 Oats -kauratuotteita etupäässä vientiin sopimusviljelijöiltä hankitusta kaurasta. Kinnusen Mylly käyttää Biocoden verkkopalvelua hiilijalanjäljen laskentaan ja yritys lähtee pilotoimaan ensimmäisten joukossa myös hiilinielujen laskentapuolta.

Talousjohtaja Annu Kuure tietää omasta kokemuksesta, että alkutuotannon osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on kriittinen.

”Meille oli iso oivallus ymmärtää, että siinä vaiheessa, kun kaura saapuu meille jalostettavaksi, lopputuotteemme hiilijalanjäljestä on käytännössä muodostunut jo yli 90 prosenttia”, Kuure toteaa.

Kinnusen Mylly lähti projektiin mukaan, koska Kuuren mielestä on välttämätöntä ymmärtää, mistä sopimusviljelijöiden tuotannon hiilijalanjälki muodostuu ja miten ilmastovaikutuksia voi todennetusti parantaa hiilen sidonnalla.

”Jatkossa voimme seurata hiilijalanjäljen kehitystä Biocoden työkalun avulla ja tehdä sopimusviljelijöiden kanssa yhdessä työtä tuotteidemme ilmastovaikutusten pienentämiseksi.”

Tervetuloa mukaan tekemään elintarvikealasta ilmastoystävällisempää! Jos yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan Biocoden pilottiin, ole yhteydessä Ernesto Hartikaiseen, ernesto.hartikainen@biocode.fi

Tämä sivusto käyttää evästeitä parantaakseen selauskokemusta ja tarjotakseen lisätoimintoja. Lisätietoja