May 04, 2022 — Uutiset

Biocoden elinkaariarviointi Vöner Burger mainoskampanjan taustalla – lue kuinka vertailu toteutettiin

Biocode  profile picture
Biocode
Climate Observer

Vöner vertaa mainoskampanjassaan kasvipohjaista Vöner Burger -tuotettaan verrokkituotteeseen, perinteisestä jauhelihasta valmistettuun burgerpihviin. Lue seuraavasta artikkelista, kuinka kampanjan taustalla olevat arvioinnit tehtiin.

Miten mainoskampanjassa esitetty hiilijalanjälki on laskettu?

Vöner Burgerin hiilijalanjälki on laskettu Biocoden kehittämällä, tuotekohtaisen hiilijalanjäljen arviointiin tarkoitetulla verkkopalvelulla, Biocode Impactilla. Työkalun laskentamenetelmät nojautuvat mm. elinkaariarvioinnin ja hiilijalanjäljen laskennan ISO-standardeihin, GHG Protocol -ohjeistuksiin, IPCC:n raportteihin ja yleisesti sovellettuihin elinkaariarvioinnin laskentamenetelmiin.

Hiilijalanjälkeä määritettäessä huomioidaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavat erilaiset kaasut (hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduulit), ja niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus ilmaistaan yhteismitallisina hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Toteutetussa hiilijalanjäljen laskennassa on arvioitu tuotteiden fossiilinen hiilijalanjälki. Fossiiliset päästöt lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta vapautuessaan. Vaikutusten tarkastelujaksona käytetään 100 vuoden ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Arviointi tuotteille tehdään elinkaarivaiheittain (raaka-aineiden tuotannosta tehtaan portille). Tällöin päästövähennysmahdollisuuksia on helpompi arvioida, kun hiilijalanjälki on pilkottu osiin ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa eri elinkaarivaiheisiin. Jos arvioinnissa esimerkiksi pakkauksen ilmastovaikutus osoittautuu suureksi, voidaan pakkaustapaa pyrkiä kehittämään ilmastoystävällisempään suuntaan.

Laskelman lopputuloksena saadaan arvioitua tuotteen ilmastoa lämmittävä vaikutus tuotettua kiloa kohden (kg CO2e/kg) ja tuotteen valmistuksessa syntyneet kokonaispäästöt (kg CO2e).

Kuinka vertailu toteutettiin käytännössä?

Verrokkituotteeksi pyrittiin valitsemaan tuote, joka valmistetaan ja käytetään samalla tapaa kuin Vöner Burger ja on yleisesti hyväksytty ja tunnettu (nk. tyypillinen tuote).

Verrokkituotteeksi valikoitui jauhelihapihvi. Koska jauhelihapihvin valmistukseen käytetään erilaisia jauhelihoja, haluttiin tämä huomioida myös laskelmissa. Niinpä arvioinnissa mukana oli naudanlihapihvi (100%) sekä sika-nautalihapihvi (60% ja 40%).

Hiilijalanjälkeä määritettäessä sekä Vöner Burgerin että verrokkipihvin osalta huomioitiin samat elinkaarivaiheet (nk. systeemirajaus) ja hyödynnettiin samaa laskentatyökalua. Vöner Burgerin osalta käytössä olivat asiakkaalta saadut tarkat tuotantotiedot, kun taas verrokkipihvissä tukeuduttiin kirjallisuuden lähtötietoihin.

Esimerkkeinä oletuksista tärkeimpinä mainittakoon, että verrokkipihvin laskelmassa on käytetty aiempia kirjallisuusarvioita kotimaisen lihan ominaisuuksista. Prosessoinnin energiakulutuksen osalta hyödynnettiin kirjallisuuden arvoja ja pakkausmateriaalien oletukset muodostettiin ottamalla esimerkkejä erilaisista vähittäistavaratuotteiden pakkauksista.

Kuinka todenmukainen vertailu on?

Biocoden asiantuntijat ovat erikoistuneet elintarvikkeiden hiilijalanjäljen arviointiin ja heillä on käytössään tähän tarkoitukseen kehitettyjä laskentatyökaluja. Laskentatyökalut perustuvat kansainvälisesti yhteisesti hyväksyttyihin ohjeistuksiin, tutkimustuloksiin sekä standardeihin. Laskentatyökaluja myös kehitetään jatkuvasti tutkimuksen ja tieteen edistyessä.

Hiilijalanjäljen arviointi on nimensä mukaisesti arviointia. Se, millaista lähtödataa on käytössä tai minkälainen systeemirajaus arvioitavalle tuotteelle tehdään, vaikuttaa lopputulokseen. Esimerkiksi päätös vaihtaa toiminnallinen yksikkö tuotteen massasta (kilogrammaa tuotetta) esimerkiksi tuotteen ravinto- kuten proteiinisisältöön (kilogrammaa proteiinia) voi vaikuttaa vertailun lopputulemaan. Työn rajauksen vuoksi vertailussa pitäydyttiin yleisesti käytetyssä toiminnallisessa yksikössä, tuotteen massassa (kilogrammaa tuotetta).

Koska verrokkituote on muodostettu kuvaamaan yleisesti lihatuotetta ja perustuu oletuksiin ja yleistyksiin, tarkastelu keskittyy desimaalien sijasta kokonaistulosten suuruusluokkiin ja eri elinkaarivaiheissa syntyviin eroihin. Laskennan tulokset tukevat aikaisemmin samasta aiheesta julkaistua tutkimusta, jossa on yleisesti arvioitu lihatuotteiden aiheuttavan keskimäärin kasvipohjaisia tuotteita enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Erilaisten kasvis- ja lihatuotteiden valmistuksessa voi kuitenkin olla valtavia eroja ja Biocode suositteleekin kuluttajille ja elintarvikealan toimijoille tarkastelemaan tarkemmin elintarvikkeiden eri vaihtoehtoja ja tuotantomenetelmiä.

Jäikö sinulle kysyttävää tai haluatko kuulla lisää hiilijalanjäljen laskennasta? Ota yhteyttä elina.lehikoinen@biocode.io tai 0407795576.  

Tämä sivusto käyttää evästeitä parantaakseen selauskokemusta ja tarjotakseen lisätoimintoja. Lisätietoja