Miten lisätä ruokavientiä?  

Suomen hallitus haluaa lisätä ruokavientiä ja on sitoutunut ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen osana Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -strategiakokonaisuutta. Pyrkimyksenä on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä ja tähän työhön Maa- ja metsätalousministeriö haastaakin mukaan koko Suomen elintarvikesektorin.  

Myös Luonnonvarakeskus on laskenut, että ruokavientiä on mahdollista kasvattaa Suomessa merkittävästi.  

Elintarvikeyrityksissä pitäisi kasvattaa ja monipuolistaa jalostuskapasiteettia, kehittää myynti- ja markkinointiosaamista sekä panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Csaba Jansik, Luke

Mutta mitkä ovat niitä konkreettisia keinoja, joilla Suomi erottautuu kansainvälisillä markkinoilla? 

Minun nähdäkseni meidän täytyy oppia myymään jalostettuja ruokatuotteita niiden omilla vahvuuksilla ja ratsastaa olemassa olevalla Suomi-kuvalla. Esimerkiksi Kinnusen Mylly tekee hienoa työtä viljelijöidensä kanssa alkutuotannon laadun takaamiseksi, ja on onnistunut kasvamaan vientiä. Tinkimätön laatu, jäljitettävyys ja arvon ulosmittaaminen on onnistunut heidän tuotteessaan esimerkillisesti. 

Maamielikuvista mallia ruokaviennin lisäämiseen

Erottautumistekijä kansainvälisillä markkinoilla löytyy Suomen maabrändistä. Meidät tunnetaan puhtaasta ilmasta, vedestä ja luonnosta, toimivasta kiertotaloudesta, kestävistä tuotteista, innovatiivisuudesta, laadukkaasta koulutuksesta ja onnellisista ihmisistä.  

Olemassa olevaa, vuosikausia rakennettua brändiä kannattaa soveltaa myös ruokaviennissä.  

Tuotteiden laadun tae on laadukas alkutuotanto. Suomen alkutuotannon tila on kansainvälisillä mittareilla huipputasoista: meillä huolehditaan eläinten hyvinvoinnista, maan kasvukunnosta, tuotteen laadukkuudesta, ympäristövastuullisuudesta sekä työntekijöiden hyvinvoinnista.  

Jalostamatonta raaka-ainetta meiltä meneekin paljon vientiin, mutta pitkälle jalostettuja tuotteita suhteessa vähemmän. Se on harmi, sillä silloin osa arvosta valuu maailmalle.  

Arvolupauksia läpi ruokajärjestelmän 

Arvo, joka tuotetaan jatkojalostuksen aikana, on elintarvikeyrityksille selviö. Se on maistuvaa, helposti valmistettavissa ateriaksi, energiatehokkaasti tuotettu tai pakattu kierrätettävään materiaaliin. 

Jatkojalostuksen aikana liian helposti kuitenkin hämärtyy raaka-aineen alkutuotannon aikana tuotettu arvo. Nämä ovat asioita, jotka tuottaja on omalla työllään aikaansaanut: monipuolinen viljelykierto maan kasvukunnon parantamiseksi, eläinten hyvinvointi, pienempi teollisten lannoitteiden käyttö ilmastovaikutusten hillitsemiseksi ja puhdas, laadukas raaka-aine.   

Nämä ovat juuri niitä kilpailuetuja, joita kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan, ja joita asiakkaat ja rahoittajat arvostavat.  

Elintarvikkeen jalostamo on se taho, joka luo tuotteelle brändin. Avoin data ja yhteistyö ovat kriittisessä roolissa siinä, että koko arvoketjussa syntynyt arvo erottautuu. 

Tieto lisää ymmärrystä ja yhteistyötä 

Vientiä tekevät asiakkaamme kertovat, että kansainvälisillä ostajilla on tarkat tuotetieto- ja laatuvaatimukset. Tuotteiden jäljitettävyys ja todennettu laatu ovatkin tekijöitä, jolla voimme kilpailla kv-markkinoilla.  

Ympäristövaikutusten merkitys osana ostoprosessia on myös kasvussa. Yhä useammin yrityksiltä vaaditaan tietoa hiilijalanjäljestä, vesijalanjäljestä ja biodiversiteettivaikutuksista.  

Data helpottaa arvon leipomista osaksi tuotteen brändiä ja kilpailuetua. Tietojen kerääminen ja ympäristövaikutusten arviointi lisää ymmärrystä koko arvoketjun tuottamasta laadusta ja arvosta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kinnusen Mylly, joka tekee hienoa työtä viljelijöidensä kanssa alkutuotannon laadun takaamiseksi samalla vientiä kasvattaen. Tinkimätön laatu, jäljitettävyys ja arvon ulosmittaaminen on onnistunut heidän tuotteessaan esimerkillisesti. 

Kun sanotaan, että laatu lähtee alkutuotannosta, myös merkittävät ympäristöteot tehdään alkutuotannossa yhdessä viljelijöiden ja tuottajien kanssa. 

Rahoitus ohjaa toimintaa 

Kansainväliseen vientiin tarvitaan myös rahaa ja myös rahoitussektorilla on ollut viime aikoina liikehdintää vastuullisuusteemojen ympärillä. 

Yli puolet maailman markkina-arvosta raportoi ympäristövaikutuksiaan CDP:n kautta vuonna 2022. Ruokasektori ei ole poikkeus. Kaikissa ruokajärjestelmän vaiheissa rahoittajat alkavat vaatia ympäristövaikutusten arviointia. Täällä Suomessa suurin maatalouden rahoittaja OP on lanseerannut vihreän lainan, jonka voi hakea esimerkiksi maataloudessa kestävään luonnonvarojen käyttöön tähtäävään kehittämiseen. 

Loppuun 

Asioita kannattaa välillä tarkastella lintuperspektiivistä: kun myydään tuotteita, tulee niiden arvolupaus muodostaa koko arvoketjussa tuotetun laatuun ja lisäarvoon pohjautuen. Ottaa mallia jo muodostuneesta maakuvasta ja ratsastaa sillä. 

Arvolupausten muodostaminen vaatii myös tekoja ja dataa taakseen ollakseen uskottavaa.  

Jos haluat sanoa olevasti hiilineutraali, älä synnytä toiminnallasi päästöjä.  

Jos haluat taata parhaan laadun, tuota todistettavasti parasta laatua.  

Jos haluat estää metsäkadon, älä toiminnallasi edistä metsien hakkuita. 

Ja muista vielä esittää läpinäkyvästi todisteet siitä, mitä sanot.